perjantai 14. joulukuuta 2012

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja (2009)



Neropatin päiväkirja on Jeff Kinneyn nuorten sarjakuvaromaani. Se kertoo Greg Heffley -nimisestä pojasta, joka tuntee käyvänsä koulua kaikenlaisten ääliöiden kanssa. Hän kirjoittaa julkaisun, eikä halua pitää sitä päiväkirjana, koska se on hänen mielestään tyttöjen juttuja. Romaani kertoo siis Gregin elämästä, ympäri kouluvuoden.

Päähenkilö Gregin lisäksi romaanissa esiintyy hänen isänsä, äitinsä, isoveljensä ja pikkuveljensä. Gregin isä on tavallinen hieman määräilevä isä, mutta yleensä Gregin äiti voittaa väittelyt tiukalla olemuksellaan. Gregin isoveli aina ärsyttää veljeään, josta Greg ei pidä yhtään. Gregin pikkuveli on Gregin mielestä vain riesana koko ajan. Gregin paras kaveri Rowley on hieman vajaaälyinen, mutta silti Gregin paras kaveri. Gregin mieli muuttuu usein ja hän haluaa aloittaa uusia asioita koko ajan. Ensin hän haluaa kuntoilusetin, mutta sitten kun hän saa sen, ei teekään sillä mitään. Kirjassa ei ole kunnon juonta tai huippukohtaa. Siinä kerrotaan vain Gregin elämästä.

Kirja on lajityypiltään nuorten sarjakuvaromaani. Kirjan kieli on nuoren yläkoululaisen puhekieltä, josta on helppo saada selvää. Kirjan asioiden kuvaus on hyvää ja monipuolista.
Mielestäni tämä teos kertoo, nuorten elämän vaikeudesta. Gregin kaltainen pienikokoinen nuori poika, joutuu kirjassa uusien haasteiden uhriksi. Hän joutuu Rowleyn kanssa pakoilemaan lukiolaispoikia ja lopulta Rowley laitetaan syömään likainen mätä juusto.

Romaani oli tavanomainen. Olen lukenut tämän kaltaisia kirjoja jo vaikka kuinka paljon, eikä se eronnut niistä muulla tavalla kuin kuvilla. Oli kirja joissakin kohdissa hauskakin, mutta silti lukukokemus jäi hieman vaisuksi. Antaisin kirjalle numeroksi 7-, mutta luulen joidenkin pitävän tästä kirjasta, vaikka itse olenkin täynnä tällaisia kirjoja. Suosittelen tätä kirjaa 8-13-vuotiaille, jotka voivat hyvinkin pitää tällaisista päiväkirjatyyppisistä nuortenromaaneista.

Pekka, 8. luokka

1 kommentti:

  1. hyvä vinkki olisit voinut vähän jopa lyhyemmin kirjoittaa mutta hyvä se kuitenkin oli. :)

    VastaaPoista