Rikostutkija
Maria Kallio palaa pohjoiskarjalaan lapsuuskaupunkiinsa Arpikylään
puoleksivuodeksi nimismiehen sijaiseksi. Tarkoituksena on viettää rentouttava
kesä, mutta kaikki ei sujukkaan ihan niin helposti. Kaivostornin luota löytyy
taiteilija Meritta Fjöltin ruumis ja tutkinta täytyy aloittaa. Oliko se
onnettomuus vai työnsikö joku hänet alas? Tutkinta menee hankalaksi, koska
epäiltyjä on paljon ja joukosta löytyy tuttuja, kuten työkaveri sekä Marian
rokkiaikojen ihastus kitaristi Johnny. Tilanne menee jännittäväksi, välillä
itse kukin on vaarassa ja pian löytyy toinenkin ruumis.
Kirjan
päähenkilö Maria on arvostettu ja älykäs työssään. Hänellä on poikaystävä
Antti, jonka kanssa hän asuu ja menee kihloihin. Rikostutkinnan aikana hänellä
on aivan liian raskasta, parisuhde on mennä karille, hänen isoisänsä saa
sydänkohtauksen ja on kriittisessä tilassa sairaalassa, eikä Maria jaksa
ajatella järkevästi, jolloin hän joutuu vaaralliseen tilanteeseen. Kirjassa ei
kerrota henkilöistä sen kummemmin, koska rikoksen ympärillä pyöritään kokoajan.
Maria saapuu
Arpikylään ja ottaa rennosti. Hän käy lenkkeilemässä ja menee sohvalle
löhöilemään, kunnes hänen vanhempansa saapuvat kotiin huolestuneiden näköisinä
ja kertoo hänen isoisänsä Penan joutuneen sairaalaan. Pena on todella huonossa
voinnissa ja koko perhe on allapäin. Antti päättä piristää Mariaa ja vie hänet
kesäjuhliin. Kaikilla on tosi hauskaa, kunnes Maria menee kävelylle. Hän löytää
taiteilija Meritta Fjöltin ruumiin tornin juurelta. Paikalle soitetaan
tietenkin poliisit ja tutkinta aloitetaan heti aamulla. Epäillyt kootaan
kuulusteluihin ja niitä onkin paljon. Marian kauhuksi epäiltyjen joukossa on
hänen nuoruuden ihastuksensa Johnny, joka saa Marian sydämen lyömään yhä
kiivaammin. Epäiltyjä karsitaan ja paikkoja tutkitaan. Selviää, että Meritta on
pudonnut tai pudotettu tornista ja sieltä löytyy verta, sekä kynnen paloja,
mutta kenen?
On sovittu,
että kukaan ei saa mennä yksin torninluokse, koska siellä voi olla vaarallista,
mutta Marian työkaveri Jaska menee sinne ja pian hänet löydetäänkin lammesta
kuolleena. Kenelläkään ei enää ole turvallinen olo, koska tiedetään, että
tappaja liikkuu Arpikylässä. Maria on surullinen työkaverin menettämisestä,
sekä siitä, että Pena on mennyt taas huonompaan kuntoon. Hän menee tornin
luokse kielloista huolimatta ja joutuu siepatuksi. Hän löytää myös erään
ystävänsä Hissistä, missä he molemmat ovat vangittuina. Sieppaaja virittää
pommin ja se alkaa tikittää, mutta miten Marian käy? Saakohan hän itsensä, sekä
ystävänsä pelastettua? Saadaanko sieppaaja kiinni?
Nämä
tapahtuvat kesällä ja eniten pyöritään tornin luona totta kai , koska se on
rikospaikka. Lisäksi ollaan sairaalassa, Marian lapsuudenkodissa sekä työpaikalla.
Tämä on dekkarikirja ja menee aivan selkeästi siihen lajityyppiin, sillä tässä
on päähenkilönä Rikostutkija ja kirja on melkein kokoajan rikoksen selvittelyä,
sekä liikutaan todellisissa tapahtumissa. Tässä kirjassa käytetään puhekieltä,
ei niin minkään laista tiettyä murretta.
Kirja
viestittää lukijalleen sitä, että kannattaa
luottaa läheisiinsä, eikä uskoa kaikkea mitä entinen ihastus tai vanhaystävä
yrittää selittää eli kannattaa ajatella omilla aivoillaankin eikä tehdä muiden
sanoman mukaan. Ja tietysti sopisi myös, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
Mielestäni tämä oli aika hyvä lukukokemus, koska uutta asiaa ja vihjeitä tuli
ihan mukavaan tahtiin, eikä kirja jäänyt junnaamaan paikoilleen. Niin kuin
yleensä dekkarikirjoissa on tapana, ne koukuttavat ja tekee mieli lukea
eteenpäin. Tämä kirja herätti ajatuksia
juuri siitä, että kaikkiin ei kannata luottaa vaan miettiä itse onko joku
henkilö luottamuksen arvoinen. Hyviä puolia olikin aika paljon, mutta huonoja
puolia on aina. Tämän kirjan huonopuoli oli se, että ensimmäiset 50 sivua
olivat Marian ja Antin suhde kuvioita ja sen jälkeen alkoi vasta tapahtua.
Mielestäni ekat sivut olisi voinut jättää pois, niin alussa ei olisi ollut sitä
tylsistymistä.
Suosittelisin tätä kirjaa yläaste-ikäisille ja siitä vanhemmille, sillä nuoremmat eivät ole ehkä kiinnostuneita tällaisesta ja saattaa mennä liiankin jännittäväksi. Koska kirjassa pohditaan myös itsemurhaa, sekä anoreksiaa. Mutta suosittelen silti lukemaan tämän, jos haluaa kirjan, joka ei junnaa paikoillaan vaan tapahtuu kokoajan.
Henna, 8. luokka
Kiitos, autoit minua todella paljon aikan proektiin!!!
VastaaPoista