Kirja kertoo 12-vuotiaasta rikollisnero
Artemiksesta ja hänen sekaannuksistaan keijujen maailmaan ja pyrkimykseen saada
kultaa.
Artemis on
hyvin viisas, itsekäs ja omahyväinen kakara jolla ei ole tunteita. Artemis on
rikkaan suvun perillinen, jolla on kaikkea. Artemiksen läheisiin kuuluu Butler
(henkivartija), Butlerin pikkusisko Juliet (kodinhoitaja) ja Artemiksen äiti.
Butler ja Artemis luottavat toisiinsa täysin ja he ovat hyvin läheisiä. Juliet
on läheinen veljensä kanssa mutta ei välitä paljoakaan Artemiksesta. Äiti on
erakoitunut huoneeseensa ja luulee Artemista kuolleeksi miehekseen. Butler on
kookas, lihaksikas ja kylmänrauhallinen. Hän voittaa minkä tahansa vihollisen.
Butler on valmis auttamaan Artemista aina. Jopa hänen järjettömässä
suunnitelmassa. Kirjassa kerrotaan myös keijuista joista tärkeimpiä ovat Holly
ja Root. Holly on ainut naiskomisario HAL:ssa. Hänen tehtävänään on saada
peikko kiinni (tyrimättä sitä) ja sen jälkeen vahvistaa taikavoimansa. Juuri
ennen taikavoimien palautumista Holly kidnapataan. Root on komentaja HAL:ssa ja
hänen tehtävänään on saada Holly takaisin keijujen pariin.
Kirja
alkaa Kirjan varastamisesta, joka on Artemiksen suunnitelman ensimmäinen osa.
Sen jälkeen hänen pitää suunnitella kuinka saisi kiristettyä kultaa keijuilta.
Artemis keksii oivallisen mutta ilkeän suunnitelman jolla hän toivoo saavansa
tahtonsa läpi. Keijut pistävät kaiken likoon jotta saisivat pelastettua kullan
ja Hollyn.
Miljöö on
nykyaika/tulevaisuus, koska tarinassa on paljon teknologiaa. Tapahtumat
sijoittuvat Englantiin ja keijujen maapallon sisäiseen maailmaan. Ympäristö on
kuvailtu tarkasti ja hyvin. Tapahtumapaikoista sai selvän kuvan.
Kirjan
tyyli ja laji on mielestäni fantasiaa ja scifiä. Kehittyneestä teknologiasta
kirjan tunnistaa scifiksi ja keijuista ja taikuudesta fantasiaksi. Asiat
kerrotaan selkeästi ja todenmukaisesti jolloin ne on helppo uskoa ja kirjassa pysyy
mukana. Tapahtumissa on sekä epäuskottavuutta että hyvin mahdollisia asioista.
Kirjan kieli oli hieman roisia, koska henkilöt kiroilivat. Mutta sanavalinnat
olivat osuvia.
Artemis Fowl oli peruskirja, jota luki ihan
mielellään. Juoni ei ollut mitenkään yllättävä ja lopun pystyi arvamaan. Se oli
kuitenkin ihan hyvä asia, koska kirjassa pysyi mukana vaikka ei lukenutkaan
ihan joka päivä. Pidin kirjan huumorista, koska se oli piikittelevää. En
pitänyt kuitenkaan siitä, kun henkilöistä käytettiin etunimiä ja sukunimiä. Kun
en muistanut nimiä ulkoa niin välillä ihmetytti että kenestä puhutaan.
Suosittelisin kirjaa fantasiasta pitäville, jotka
eivät jaksa lukea pitkää kirjaa. Omasta mielestäni kirja ei sovi kovin hyvin
ikäiselleni vaan hieman nuoremmalla, koska minusta ikäiselleni sopisi jo hieman
"vakavampi" kirja. Vaikka kirjan huumori oli iskevää tämän ikäiselle
olisin silti toivonut tarinaa joka olisi ollut astetta syvempi.
Kaisa 8A
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti