perjantai 15. huhtikuuta 2016

Neil Gaiman: TÄHTISUMUA 1999



Kirja kertoo englannin maaseudulla elävän muurin kylän asukkaista ja Tristran Thornin tähden etsinnästä, koska hän halusi tehdä mitä vain saadakseen Victoria Foresterin vaimokseen. Kirjan nimi johtuu siitä, että Tristran etsi tähteä, jonka hän oli nähnyt tippuvan taivaalta.  

Dunstan Thorn ja Daisy Hempstock menivät naimisiin kesäkuussa, vaikka sulhanen näytti hieman poissaolevalta morsian oli silti kaunis ja onnesta hehkuva. Dunstanin poissaoleva olo johtui siitä, että ennen kuin he menivät naimisiin oli hän viettänyt lumouksen vallassa lemmenyötä keijukaisnaisen, myrskynpesän valtiatar Lady Unan kanssa, joka oli ollut vankina ilkeällä noidalla Madame Semelellä melkein 60 vuotta. Sen seurauksena syntyi Tristran Thorn, jolla oli pikkusisko Louisa Dunstanin ja Daisyn yhteinen lapsi. Tristranin oikea korva oli painunut litteäksi päätä vasten ja oli melkein teräväkärkinen hänen vasen korva oli toisen lainen. Louisa oli synnynnäinen kiusanhenki ja pompotti veljeään pahanpäiväisesti sekä piikitteli veljeään mm. siitä kuinka heidän äitinsä tuijotteli Tristrania. Pieni karvainen mies auttoi Tristania tähden etsimisessä ja hän oli hyvin avulias Tristrania kohtaan. Tristan oli töissä herra Brownin kauppa-apulaisena Monday & Brown´s kyläkaupassa. Tristan oli ihastunut Victoria Foresteriin, jota Tristran halusi suudella. Hän oli ehkä hieman tyly ja kylmä Tristranille. Tähti, joka oli tippunut taivaalta oli aluksi tyly, ilkeä ja nimitteli Tristrani, mutta kirjan lopussa he rakastuvat. Minä itse pidin eniten Tähdestä, joka rakastui Tristraniin 

Englannin maaseudulla uinuu kylä, jota ympäröi muuri, joka estää pääsyn haltioiden maahan. Erään harvinaisen lemmenyön seurauksena syntyy kuitenkin poika nimeltä Thristran Thorn, keijukaisnaisen ja ihmisen poika. Thristran rakastuu kylän etäiseen ja kylmään kaunottareen, jonka sydämen voittaakseen hänen on noudettava haltioiden maasta taivaalta pudonnut tähti. Tristran joutuu matkallaan yllättäviin seikkailuihin hän tapaa pienen karvaisen miehen, joka ompeluttaa hänelle heisessä kylässä erikoiset vaatteet ja antaa ohjeita tähden löytämiseen. Matkalla Tristran tapaa puhuvan puun ja joutuu keskelle veristä tappelua, jossa kuolee ihmisiä. Tristran ei ole kuitenkaan ainoa, joka havittelee ihmeellisen hohtavaa aarretta. Selviääkö Tristran hengissä, löytääkö hän tähden, mitä Tristran saa tietää äidistään, suvustaan ja miksi Tristranista tulee myrskynpesän valtias? Tämä kaikki selviää kun luet kirjan.  

Tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen, koska kirja alkaa "olipa kerran" sekä kirjan alussa sanotaan, että "nuoressa miehessä ja asioissa, jotka hänelle tapahtuivat, oli paljon epätavallista, vaikka hän ei itse koskaan saanutkaan tietää kaikkea tapahtunutta". Tapahtumat sijoittuivat Muurin kylään, haltiamaahan ja Englantiin. Ympäristöä on kuvattu sopivan tarkasti.  

Kirja edustaa fantasiakirjallisuutta. Kirjan tunnistaa fantasiakirjallisuudeksi siitä, että kirjan tarina ei voisi tapahtua oikeasti, koska mikään tähti ei voi tippua taivaalta ja rakastua keijukaisen ja ihmisen poikaa. Oikeasti ei ole olemassa haltioita, jotka voisivat saada lapsen ihmisen kanssa, olemassa ei ole myöskään puhuvia puita. Kirja on täysin fantasiaa. Kirjan tapahtumat ovat täysin mielikuvituksellisia. Asioita kuvataan ja kerrotaan kirjassa hyvin satumaisesti ja kirjan tarinaan pääsee hyvin mukaan, kuin se olisi totta. Kirjan kieli on kirjakieltä eikä siinä käytetä murresanoja. Kirjassa käytetään kielikuvia, kuten "Tristran tuijotti niittyorvokin värisiin silmiin" 

 Kirja käsittelee rakkautta, että tekee kaikkensa rakkauden eteen, vaikka ne olisivat mahdottomia asioita. Eikä kannata ahnehtia valtaa, ja ruveta sen vuoksi tappamaan ja pettämään omia veljiään. Kirjassa oikeaa toimintaa on toisen auttaminen ja väärää on mm. toisten tappaminen ja vangitseminen. Kirjan keskeisin ongelma on se, että paha yrittää saada vallan ja kaikki jahtaavat tähteä saadakseen valtaa tai kauneutta.  

Kirja oli mukava lukukokemus. Siinä oli tarpeeksi jännitystä ja kirja päättyi hyvin, koska paha ei saanut valtaa. Parhaiten mieleen jäi se, kun Madame Semelen kahleista vapautunut keijukainen Yvaine kertoi olevansa Tristranin äiti ja myrkynpesän valtiatar sekä se , että Tristranista tuli uusi myrskynpesän valtias. Pidin kirjasta kaikin puolin tarina oli kerrottu elävästi ja hyvin. Suosittelisin kirjaa mielelläni muillekin fantasiasta kiinnostuneille lukioille. Erityisesti suosittelisin kirjaa yläkouluiskäisille ja siitä eteenpäin noin 13-17 vuotiaille, koska kirjassa on rakkautta ja ihastumista.

Johanna 8A

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti