tiistai 28. maaliskuuta 2017

Vesa Sisättö: MATKA POSTIMERKKIEN MAAHAN 2010


Matka postimerkkien maahan on kirja joka kertoo 15 vuotiaan Juhon harrastuksen kautta alkaneesta seikkailusta. Juho harrastaa postimerkkien keräilyä ja jo pienestä asti huomannut yhden asian. Kun hän kunnolla keskittyy johonkin merkkiin, hänestä tuntuu kuin olisi merkissä itse.

Tarinan juonessa Juhon Kalervo-eno on kuollut ja hän saa enonsa vanhan postimerkkikansion ja suurennuslasin. Kun hän tarkkailee postimerkkejä lasin läpi, hän huomaa olevansa postimerkissä sisällä. Siellä postimerkkimaata uhkaa pahat diktaattorit ja Juhon pitää pelastaa se. Samaan aikaan hän yrittää saada luokkalaisensa Nooran kiinnostumaan hänestä. Postimerkkimaata pelastamaan lähtee myös postimerkeistä kiinnostunut Emmi.

Postimerkkimaassa heräävät henkiin kaikkien postimerkkien henkilöt ja hahmot. Maailmassa on hyviä ja myös pahoja henkilöitä. Joskus vastaan tulee mitä oudoimmatkin ilmestykset.

Jere 8A

Michael Ende: Tarina vailla loppua (1979)


Tarina vailla loppua oli kiva kirja lukea koska Kirja hyppii kirjasta oikeaan elämään ja taas takasin kirjaan. Se on hienoa minun mielestä koska en ole nähnyt muuta kirjailliaa joka olisi tehnyt saman laista tekstiä.

Kirjan alussa Bastian niminen poika varastaa kirjakaupasta kirjan nimeltä Tarina vailla loppua sen jälkeen hän piiloutuu koulun ullakolle lukemaan ja siitä kaikki alkaa.

Kirjan päähenkilöstä Bastianista ei kerrottu paljon mutta ymmärsin, että hän on ujo ja kiusattu eikä hän tykännyt koulusta. Hän tykkäsi kirjoista. Taas kun Bastianin isä ei oikein välittänyt hänestä ja Hänen äiti oli kuollut.

Kirja kertoo lähimenneisyydestä.Tärkein paikka oli koulun ullakko. Hän luki ullakolla.

Niko 8A

Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut (1939).



Kirja kertoo kun kymmenen ihmistä houkutellaan saarelle ja jokaisella on menneisyys takana ja kaikki meni hyvin kunnes talossa alkaa tapahtumaan katoamisia. kirjan nii johtuu siittä että kukaan ei selvinnyt sieltä. Kirjan henkilöt ovat samanlaisia koska kaikilla on menneisyys takana. Yksi tärkeimpiä henkilöitä oli tuomari Wargrave sillä hän lähetti kutsut ihmisille. Jotkut kirjan henkilöt muuttuvat jotenkin. Kirjan henkilöt ovat lähinnä hyviä.

Kirja alkaa lentokoneesta ja tarina alkaa kehittymään että tuomari Wargrave lähettää kirjeet ihmisille jossa hän kutsuu ne neekeri saarelle. Sitten ihmiset alkavat lähtemään neekeri saarelle ja sitten alkaa tapahtumaan rikoksia.


Kirjan tapahtuma on jossain 1900 luvun alussa. Tapahtuma ajan voi päätellä kirjan julkaisu vuodesta. Tapahtuma paikka sijoittuu neekerisaareen. Ympäristöä kuvataan sen verran että he ovat saarella ja joitakin yksityiskohtia tietenkin.


Kirjan laji tyyppi on rikoskirjallisuus ja siinä on myös kauhuakin. Kauhu tuli mieleen siitä kun murhia tapahtuu ja kaikkea outoa. Kirjan tunnistaa siitä kun murhia tapahtuu.

Jasper 8A

Mats Wahl: LUMI PEITTÄÄ JÄLJEN




Lumi peittää jäljet on nuorille suunnattu dekkari joka ilmestyi ruotsin kieliseksi vuonna 2002 ja suomeksi käännettynä se ilmestyi vuonna 2007 ja kirjan kääntäjänä toimi Nora Schuurmani, joka käänsi sen suomeksi. Teos on itsenäinen jatko osa vuonna 2005 ilmestyneelle teokselle.
Kirja kertoo Harald Fors nimisestä rikostutkijasta joka yrittää selvittää maahanmuuttajanuoren, Ahmed Sirrin murhaa.

Kirjassa esiintyviä hahmoja on paljon erilaisia persoonia nimittäin rikostutkija Harald Fors on tosi mielenkiintoinen hahmo, koska hän on niin kiinnostunut rikoksista ja murhista hän alkoi tutkia tämän maahanmuuttaja taustaisen pojan murhaa ja hän tutki sitä pitkän aikaa ja sai sen selville mutta vasta jossain kohtaa tarinaa.

Muut kirjassa esiintyvät hahmot ovat olleet rikostutkijan apuna koska he tunsivat tämän maahanmuuttaja taustaisen pojan ja ne olivat muutenkin vähän ystävällisempiä persoonia kun tämä rikostutkija.

Kirjan henkilöillä oli tosi läheiset suhteet toisiinsa ja ne suhteet olivat tosi mukavat sen lisäksi että ne olivat läheiset.

Minun mielestäni kirjan päähenkilöt ovat tosi mielenkiintoisia henkilöitä tai minä ainakin itse pidin heistä koska he olivat mukana selvittämässä murhaa. Ja itse pidin erityisesti rikostutkijasta koska tykkään lukea saman tapaisia kirjoja.

Kirjan henkilöt ovat erilaisia persoonia ja jossain tilanteissa ne ovat samanlaisia persoonia, Erilaisuus ilmenee siinä kun ruvetaan selvittämään rikoksia oikeasti.

Muut kirjan henkilöt eivät muistuta oikeita ihmisiä mutta rikostutkija muistuttaa ja rikostutkija siten että se tutkii rikoksia niin kuin oikea rikostutkija.

Kirjan henkilöissä keskitytään henkilöiden ihmissuhteisiin ainakin rikostutkijan kohdalla, ulkonäköön kaikkien henkilöiden kohdalla.

Minun mielestäni kirjan henkilöt eivät muutu kirjan aikana, Henkilöissä tapahtuu myönteisiä asioita, Kirjan henkilöt ovat hyviä ja osassa kohtaa pahoja.

Tino 8A

Tuija Lehtinen: SIIVET VARPAIDEN VÄLISSÄ (1989)


Joku laulu kertoo, että joka pojalla on siivet kantapäissä, mutta Tinnin kohdalla se ei ole koskaan pitänyt paikkaansa. Tinni oli jo syntyessään suvunansa musta lammas, koska oli suvun ainoa poika. Hänen elämänsä on välillä aikamoista takkuamista. Tinnin elämä muuttuu, kun hän ja hänen äitinsä muuttavat vantaalle. Tinni löytää hyvän ystävän Ellan ja tämän mukana Tinni päätyy väkivaltaiseen kaveriporukkaan väkivallan kohteeksi. Kaveriporukassa liikkuu mukavan oloinen tyttö Muska, johon Tinni rakastuu korviaan myöten. Muska kohtelee Tinniä kuin ilmaa, mutta sitten hänen silmänsä aukeaa. Mukavan uuden vuoden jälkeen Muskasta paljastuu ihan uusi puoli, joka sattuu Tinnin sydämeen. Tinnin ja Ellan välit kirenevät, kun Ella lähtee omille teilleen. Miten Tinnin käy Muskan kanssa...

Tinni on 15 vuotias murrosiässä oleva poika, joka on aikalailla uhkarohkea ja kokee elämässään paljon vastoinkäymisiä. Tinnin ihastuksen kohde, Muska on kaunis ja päättäväinen tyttö. Muskan hunajaiset hiukset sulattavat Tinnin sydämen. Tinnin äiti on huolehtiva iloinen persoona, joka on välillä kamalasti huolissaan pojastaan. Hän hössöttää jopa välillä liikaa, mutta tekee silti kaikkensa poikansa hyväksi. Tinnin paras ystävä Ella on mukava, mutta hän keksii tyhmiä tempauksia ja yrittää vetää Tinnin aina niihin mukaan. Kirjan henkilöt ovat mieleniintoisia ja todentuntuisia. Henkilöitä kuvataan luonteelta ja ulkonäöltä paljon.

Kirjan juoni on kiehtova ja sitä ei paljasteta, kuin vasta kirjan lopussa. Kirja käsittelee Tinnin elämän ongelmia ja niiden selvittelyä, sekä ihastuksia ja tosi rakkautta. Kirja alkaa siitä miten kurjaa Tinnin on asua ilkeän tätinsä luona. Jotain Tinnille tärkeää tapahtuu ja muutto autot alkavat kulkea kohti Vantaa lähiötä. Tinni löytää uuden ystävän, Ellan ja hänen mukana väkivaltaisen jengin. Tinni joutuu ensimmäisenä väkivallan kohteeksi ja luulee kuolevansa. Sopeutuuko Tinni jengiin? Porukassa pyörii nätin näköinen tyttö, Muska. Tinni haluaa tytön omakseen ja keksii vaikka mitä keinoja puhuakseen Muskalle. Muska ei tätä huomaa, ainoastaan vain tiuskii turhanpäiväisistä asioista. Jotenkin Muska viimein tajuaa Tinnin ihastuksen. Tinni ja Muska alkavat tapailla enemmän ja enemmän. Tinni on kuin jossain paratiisissa suudellessaan Muskaa. Ongelmia kuitenkin tulee, kun Muskan exä astuu kuvioihin. Tinni tekee kaikkea järkevää ja vähemmän järkevää, että saisi pitää Muskan. Uusi vuosi koittaa, Muska ja Tinni pitävät kaksin oikein mukavan uuden vuoden aaton. Seuraavana päivänä kuitenkin Tinnille paljastuu jotain epämukavaa Muskasta. Mutta mitä? Tinni vetäytyy hetkeksi yksin ja pohtii asioita. Ella palaa matkaltaan kummallisena. Tinnin ja Ellan välit kiristyvät, mutta juuri, kun he saavat sovittua Ella tekee jotain henkeä salpaavaan järkyttävää. Mitä on tapahtunut, kun Ellan talon edessä pörrää ampulansseja? Entäs miten Muskan ja Tinnin suhde? Ja vielä isäpuolikin sotkeutuu Tinnin elämään. Ja taas muutto- autot alkavat hyrrätä. Tästä ei hyvä heilu...

Kirja on kirjoitettu vuonna 1989, joten se sijoittuu aika vanhaan aikaan. Kirjan joistakin sanoista huomaa, että kirja ei ole nykyaikainen. Esimerkiksi kirjassa puhutaan lankapuhelimista, lada autoista sekä muitakin vanhoja sanoja kirjassa esiintyi. Tapahtumapaikat sijoittui pääasiassa Vantaan lähiöön, jota kuvaillaan paljon.

Mielestäni kirja edustaa rakkauskirjallisuutta, koska Tinnin suhde Muskaan oli rakastavainen. Siinä oli rakkaus ja ihastumiset pääasiana. Kirjassa ei ole muita lajityyppejä, kuin rakkauskirjallisuutta. Kirjassa puhutaan paljon tytöistä ja Tinnin ihastuksista, joten kirjan tunnistaa hyvin rakkauskirjallisuuteen kuuluvaksi. Kirjassa kerrotaan selkeästi tapahtumat, mutta se on hieman vaikea lukuinen. KIrjassa on melko selkeää tekstiä, mutta jotkut sanat ovat harvinaisempia ja joillakin voi olla vaikeuksia ymmärtää niitä. Esimerkiksi tyttöjä kutsuttiin kimmoiksi, kaupunkia kartsaksi, tuntea sanaa tutaksi...

Kirja käsittelee pohjimmiltaan nuorten rakkaus-suhdetta. Sen teemana ja aiheena on mielestäni murros-ikä. Ilmeisesti kirja tuo lukioille elämän todentuntua, että rakkaus ei ole niin helppoa kuin sen kuvittelee olevan. Myös murros-ikä on haastavaa aikaa, kun tulee mutkia matkaan. Kirjassa on paljon hyvää, mutta on siinä pahaakin. Tinni toimii pääasiassa oikein, mutta tekee myös harkitsemattomia ja väkivaltaisia asioita.

Tykkäsin kirjasta paljon, mutta yhdessä kohtaa kiinnostus meinasi loppua. Jatkoin kirjaa seuraavalle sivulle ja kiinnostukseni palasi. Kirjassa oli mielenkiintoisia kohtia ja sitä jaksoi lukea ilo mielin. Kun kirjaa luki niin omatkin ajatukseni heräsi ja aloin miettiä omaa elämääni. Kirjan parhain kohta oli loppu ratkaisu. En pitänyt niin paljon Tinnin uudesta isäpuolesta. Kirja oli koukuttava.

Suosittelen kirjaa 13 vuotiaista ylöspäin. Kirjassa on väkivaltaa ja jotkut jutut eivät sovellu alle 13 vuotiaille. Yli 17 vuotiaat saattavat tykätä kirjasta, mutta se saattaa joidenkin mielestä olla liian "lapsellinen". Murros-ikäisten kannattaisi lukea kirja, koska se herättelee omia tuntemuksia ja omaa elämää. Ihmiset, jotka eivät halua lukea aavistuksen vanhanaikaista kirjaa, niin heidän ei kannata tarttua "siivet varpaiden välissä" -kirjaan.

Elina  8a

Rick Riordan HIRVIÖIDEN MERI (2006)




"Antiikin hirviöt eivät jätä Percyä rauhaan edes kesäleirillä. Hän ei ole varma, onko kunnia vai kirous olla jumalten sukua."(Tämä on Hirviöiden meri- kirjan takakannesta.)
Kirja kertoo antiikin Kreikan mytologiasta ja sen nimi tulee siitä että kirjan henkilöt menevät Hirviöiden merelle

Kirja kertoo nuoresta pojasta Percy Jacksonista, joka on antiikin kreikan jumalan, Poseidonin poika. Hän etsii taika esinettä joka on ollut kadoksissa satoja vuosia, mutta pelastaisi hänen kesäleirin. Percyn täytyy matkata Hirviöiden merelle löytääkseen taikaesineen.
Kirjan päähenkilö, Percy Jackson on teini, joka on vähän jääräpäinen, fiksu ja tietää kovanpaikan tullessa, mitä tehdä. Percyä auttaa Annabeth, joka on hänen paras ystävä. Annabeth on älykäs, nopea ajattelia ja vähän tuittuinen.

Hahmot ovat monipuolisia ja kirjoittaja keskittyy selvästi hahmojen luonteeseen. Hahmot eivät muutu niin paljoa kirjan aikana, paitsi aino joka tekee huomattavan muutoksen on Clarissa, joka muuttuu vähän ystävämmäksi Percyä kohtaan.

Kirjan laji on fantasia ja sen kertoo jo se, että kirjassa kohtaa antiikin Kreikan mytologiasta tuttuja asioita kuten Poseidon, meren jumala ja kyklooppit. Fantasia kirjallisuuden piirteitä on paljon, on salainen maailma, joka on Hirviöiden meri, ihmisten joukossa elää olioita joiden oikean muodon peittää sumu, Olympos vuori on Empire state building ja ainainen hyvän ja pahan taistelu. Tässä kirjassa ei ole muita kirjallisuus lajeja. Kirjassa kuvaillaan tapahtumia tarkasti ja kertoja on minä. Tapahtumat ovat mielikuvitteellisia, koska monessa tapahtumassa on hirviöitä/taru olentoja. Kieleltään kirja on suureksi osaksi puhe kieltä, koska suuri osa hahmoista on teinejä.

Oma mielipiteeni kirjasta on, että lukukokemus on hyvä, koska teksti on helppo lukuista ja helppoa ymmärtää. Kirja vie mukanaan ja ei edes huomaa lukeneensa pari sivua enemmän, kun oli ajatellut.
Kehottaisin tätä kirjaa, jos tykkäät fantasiasta tai antiikin kreikan mytologiasta tai sitten tykkäät jännityksestä,niin tämä kirja on sinulle!

 Roope 8A

Maria Turtschaninoff: Maresi: Punaisen luostarin kronikoita, 2014


Pieni saari, luostari, johon miehillä ei ole asiaa. Maresi –kirja kertoo luostarista, pienellä saarella. Luostarissa on tyttö, Maresi, joka on lähetetty parempien olojen turvaan nälänhädän vuoksi. Punainen luostari on naisten ja tyttöjen yhteisö, joka toimii samalla turvapaikkana huonosti kohdelluille naisille ja tytöille. Kirjan nimeen tiivistyy kirjan hurjan tapahtumasarjan keskeinen tapahtumapaikka: Punainen luostari.

Kirjan päähenkilö Maresi on 13 vuotias tyttö, joka on lähetetty paremman elämän toivossa turvaan saarelle luostariin. Maresi on sinnikäs ja rohkea tyttö, jonka kiinnostuksen kohteita ovat kirjat, lukeminen ja uuden oppiminen. Saarelle saapuu tyttö nimeltä Jai, jonka kanssa Maresi ystävystyy nopeasti. Vähitellen selviää, että Jain tulo johtuu isänsä raivokkuudesta, ja pian Jain pelottava menneisyys alkaa kiusaamaan kaikkia saarella olevia. Jain myötä hurja tapahtumasarja alkaa horisonttiin ilmestyvästä purjelaivasta. Kirjassa Maresin ja hänen ystäviensä rohkeus laitetaan koville heidän puolustaessa Jain ihmisoikeuksia.

Kirjan tapahtumapaikka sijoittuu saarelle, jossa Punainen luostari sijaitsee. Pieni saari sijaitsee omassa maailmassa suojassa muulta maailmalta. Saarella eletään vanhanaikaista elämää ilman puhelimia, tietokoneita tai muita laitteita. Kirjan alussa luostari oli rauhallinen ja oppimista täynnä oleva luostari. Luostarissa kaikille pyrittiin etsimään oma kiinnostuksen kohde. Tarinassa saarelle ilmestyy purjelaiva. Laiva käynnistää saarella väkivaltaisuuden ja turvattomuuden tunteen.

Kirja edustaa fantasiakirjallisuutta, mutta kirjassa on mukana myös jännitystä ja hieman runollisuutta. Turtschaninoff on luonut kirjaan aivan oman fantasiamaailman, jonne kirjan kohtauksen sijoittuu. Kirjassa havaitaan mm. Hyvän ja pahan taistelu, joka on yleinen fantasiakirjallisuuden tunnuspiirre. Kirjassa on väkivaltaa, mutta kirja on silti lempeästi kirjoitettu ja siitä jäi hyvä maku suuhun.

Kirja käsittelee mielestäni ihmisen ihmisoikeuksia, rajojen ylittämistä ja itsensä löytämistä. Kirjassa mennään aika syvälle henkilöiden ajatuksiin. Päähenkilölle Maresille on tuttua hyväksikäyttö ja orjuus. Kirjassa halutaan välittää ihmisille miten ihmisiä, varsinkin naisia kohdellaan ja, että maailma on tasa-arvoinen paikka, vaikka kirjassa on kyllä vahvasti esillä feministinen ajattelutapa.

Pidin kirjasta henkilökohtaisesti tosi paljon. Kirja oli juuri minun tyyliseni, sillä siinä esiintyi fantasiaa, sekä sopivasti jännitystä ja pureutumista ihmisten syvimpiin syövereihin. Kirjasta jäi aika pysähdyttävä tunne. Pidin nimenomaan siitä, kun kirjassa käytiin ihmisten ajatuksia ja menneisyyttä läpi ihanan fantasian lisäksi. Olen utelias tyttö ja haluan yleensäkin tietää kaikesta kaiken jännittävän, ja ihmisten menneisyyden sekä tarinat. Kirja sopi hyvin minulle ja kirjaa oli helppo lukea eikä se käynyt tylsäksi.

Elli 8A

Rick Riordan: SALAMAVARAS (2008)



Mitä jos saisit kuulla että olet Olympoksen jumalan puoli verinen jälkeläinen? Percy Jacksonin elämästä on hauskanpito ja nauru kaukana, kun antiikin ajan jumalat, hirviöt ja sankarit muuttuvat totisiksi.

Kirjan nimi on tullut siitä kun yli jumalan Zeuksen mahti salama on varastettu ja samoin myös manalan jumalan Haadeksen sotakypärä. Siitä on tullut nimi Salamavaras. mutta kuka ja miksi on varastanut ne? Se selviää vain lukemalla.

Kirjan päähenkilö Percy on hyvin rento ja sanojaan harkitseva. Hän saa myös kaksi todella hyvää kaveria Annabeth ja Grover. Annabeth on puoliaan pitävä ja myös huolehtivainen. Grover on no näin sanotusti vähän kömpelö ja myös menee siitä mistä aita on matalin yleensä. Silti heistä tuli parhaat ystävät.

Kirja alkaa siitä kun Percy näkee hirviön koulussaan ja saa tietää olevansa puliverinen ja poseidonin poika. Tilanne jatkuu siten että Percy lähtee puliveristen leirille mutta eksyy pahan kerran.

Kirja sijoittuu lähi menneisyyteen päätelin sen vain mieleeni syntyvistä kuvista ja koulusta. Kirja on ehdottomasti fatasia, ripaus kauhua ja dekkaria. Kirjan tunnistaa fantasiaksi siitä että se on kirjotettu muinaisuskonnosta ja kirjaa suosittelenkin mytologiasta tykkääville. Tässä kirjassa kieli on arkikieltä ja vähän muinais sanoja.

Teemasta sen verran että luottamus ja uskollisuus palkitaan, mutta älä luota kaikkiin. Luku kokemus oli vähän outo mutta pisti miettimään tätä maailmaa. En itse pitänyt kirjasta, koska liian sekava.

Tiitus 8A

Eoin Colfer - Artemis Fowl (2001)


Normaalissa nykyaikaisessa maailmassa asuva suurrikollisen Artemis II:en poika Artemis Fowl on saanut tietoa pikkuväen olemassaolosta. Hänen saamien tietojen mukaan heillä on kasa kultaa varastossa, jonka hän haluaa vaikka hänen täytyykin tappaa pari keijua samalla. Holly Short on ensimmäinen naiskomisaario eli HALTiJa, joka on lyhenne Hautautuneiden Alueiden Lainvalvonnan Tiedustelujaoksesta yleisestä uskomuksesta poiketen.

Artemis on 12-vuotias poika, joka kuitenkin käyttäytyy kuin kokenut suurrikollinen. Jotkut jopa voisivat sanoa häntä neroksi. Mutta loppujen lopuksi hän on vain 12-vuotias lapsi, joka kaipaa mielisairaan äitinsä hoivaa. Holly on hiukan ehkä kärttyinen kuten kaikki keijut mutta hänellä riittää tarmoa ja innokkuutta työnsä eteen.

Kirja alkaa Artemiksen näkökulmasta hänen etsiessään keijujen kirjaa, jossa on kaikki keijujen taiat ja säännot. Hän löytää sen maanpäällä asuvan juoppokeijun luota, jolta hän saa kiristettyä siitä kuvat. Käännettyään kirjan hän saa selville rituaalista, joka kaikkien keijujen on tehtävä taikavoimien ylläpitoon. Hollyn on tehtävä tämä rituaali ja Artemis sattuu hyvään paikkaan hyvään aikaan palvelijansa Butlerin kanssa ja he saavat Hollyn kiinni vielä kun hänen taikavoimansa ovat vähissä.
Kirjassa on hiukan sci-fiä keijujen edistyneiden laitteiden takia, mutta itse pikkuväki on mielestäni fantasiaa erityisesti, koska he voivat taikoa taikoja, mitä ei kuitenkaan hirveästi näytetty. Kirjaa kerrotaan vaihdellen Artemiksen ja Hollyn näkökulmasta minäkertoja muodossa. Sivuhenkilöidenkin näkökulmia on aina välillä, mutta suurimmaksi tarina on kerrottu kahden päähenkilön näkökulmasta. Nautin itse kerrontatyylistä, koska siinä kerrottiin myös pahiksesta. Artemis Fowlista ehkä kerrottiin ehkä jopa enemmän kuin Hollysta.

Kirja kertoo tarinaa hyvän ja pahan näkökulmasta ja antaa selityksiä heidän toiminnoilleen, mikä mielestäni on kivempi verrattuna yleiseen "pahat tekevät pahoja asioita, koska ovat pahoja" tarinankerrontatyyliin.

Lukukokemuksena kirja oli hyvä mutta ei paras mitä olen lukenut. Suosittelisin kirjaa kaikille, jotka ovat fantasian ja sci-fin ystäviä. Romanssia kirjassa ei ollut yhtään. Kirja voi sopia nuoremmillekkin, jotka ovat samantyyppisiä kirjoja ennen lukenut.

Henna 8A

Stephenie Meyer, Epäilys, 2007

Epäilys-kirja kertoo vampyyrien ja ihmissusien välisestä kiistasta, normaalin lukiolaistytön Bella Swanin takia. Tästä johtuen kirjan nimi on epäilys.

Kirjan päähenkilö Bella Swan on luonteeltaan hyvin sympaattinen, uhrautuva ja rohkea. Hänellä on ruskeat pitkät hiukset, jotka menevät kiharalle ja tummat ruskeat silmät. Bellan perheeseen kuuluu Renee ja Charlie. He ovat eronneet ja Bella muutti Forksiin isänsä Charlien luo. Renee vaikuttaa onnelliselta ja hän tykkää matkustella poikaystävänsä Philipin kanssa. Charlie on rauhallisempi ja on työkseen poliisi. Bellan parhain ystävä on Jacob ja he ovat tunteneet vauvoista asti. Jacob on hyvin mustasukkainen persoona eikä ollenkaan pidä siitä, että Bella seurustelee Edwardin Cullenin kanssa. Edward on kylmä ja hyvin arka persoona. Hän on myös kova epäilemään omia kykyjään, mutta siitä huolimatta hän tekisi mitä vaan suojellakseen Bellaa. Bella on vaarassa Victorian takia. Victoria on ilkeä vampyyri, joka kokoaa vastasyntyneiden armeijaa, tuhotakseen Bellan kostoksi onnettomuudesta, joka tapahtui Jamesille, Victorian entiselle miehelle. Cullenit liittyivät myös tapaukseen. Victoria kokoaa armeijaa ja Forksissa riehuu verenhimoisia vampyyrejä muuttamassa viattomia ihmisiä vampyyreiksi.


Cullenit ja ihmissudet ovat sopineet omat reviirit eikä niitä saa ylittää. Eivätkä he muutenkaan ole hyvissä väleissä, mutta yksi asia on Jacobille ja Edwardille on raastavan tärkeä. Molemmat ovat korviaan myöten rakastuneet Bellaan ja tekevät mitä vaan Bellaan. Ihmissusien ja Culleneiden on tehtävä yhteistyötä voittaakseen Victorian vastasyntyneiden armeijan. Vastasyntyneet ovat nuoria vampyyrejä, jotka ovat vampyyrien pureman takia muuttuneet ihmisisistä vampyyreiksi. Vastasyntyneet himoitsivat verta ja ovat valmiita tappamaan.


Kirja sijoittuu nykyhetkeen, mutta siinä kuitenkin kerrotaan vampyyrien entisestä elämästä vielä ihmisenä. Kirjassa kuvailtiin paljon paikkoja ja nykyhetkeen kuuluvia asioita, tästä syystä tapahtuma-ajan voi päätellä. Ympäristöä kuvailtiin juuri sopivasti.

Kirja kuuluu mielestäni romanttiseen kirjallisuuteen, sillä koko kirjasarja pohjautuu tarinaan Bellan ja Edwardin suhteesta. Kirjassa on myös fantasiamaisia tapahtumia, joissa taistellaan tai muuten vain on mielikuvituksellisia kohtauksia. Kirjan kieli on nykyaikaista, vaikkakin joissakin satunnaisissa Edwardin lausahduksissa on vanhanaikaisia sanoja. Kirja käsittelee kahden henkilön välistä rakkautta ja siitä syntyviä ongelmia. Mielestäni kirjan ideana on olla viihdykettä nuorille aikuisille ja ihan myös nuorille. Kirjassa on oikein on se, että tehdään valintoja tunteiden mukaan, eikä välttämättä sen takia mikä on järkevämpää.


Kirja oli mielestäni todella hyvä, sillä kokoajan tapahtui erilaisia juontenkäänteitä. Lukemista ei ollut helppo lopettaa ja jäi kutkuttamaan miten se siitä jatkuisi. Pidin eniten
loppukohdasta, sillä siinä kohtaa Bella teki lopullisen päätöksen Edwardin suhteen. Loppu oli hyvä myös sen takia, kun Jacob ja Bella pysyivät ystävinä.

Suosittelen kirjaa niin nuorille naisillekin kuin miehillekin, sillä kirjan juoni sopii kaikille, jotka pitävät romanttisista kirjoista.

Lumina 8A

Ilkka Remes OPERAATIO SOLARIS (2009)



Kirja kertoo Aaro nimisestä pojasta, joka sekaantuu lumisen Lapin kaamoksessa salaisen Amerikkalaisen ufo havainto palvelun operaatioon. Kirjan nimi johtuu amerikkalaisten operaatiosta, joka on nimeltään Operaatio Solaris...

Kirjan päähenkilöt ovat hyvin erilaisia persooniltaan. Aaro on rohkea ja älykäs, Niko (Aaron kaveri) on aika hiljainen ja ystävällinen, ainakin kirja minulle antoi sen kuvan. Samoin kirjan sivuhenkilöt ovat hyvin erilaisia luonteeltaan. Julius (Aaron englantilainen serkku) on vähän näsäviisas, nokkava ja ajattelematon ja Aaron mielestä myös ärsyttävä, Tohtori Mayer on saksalainen tiedemies, joka on hieman äkkipikainen, outo ja innokas tieteellisiä asioita koskien. Kaikista sivuhenkilöistä ja heidän persoonistaan ei kerrota niin paljoa, että niistä saisi kunnolla selkoa, mutta mielestäni se ei haitannut kirjan juonta.

Aarolla on hyvä suhde Nikoon, he ovat hyviä ystäviä. Aaro ja Julius tulevat toimeen keskenään, mutta he eivät aina ymmärrä toistensa huumoria, ajatuksia tai ylipäätään toisiaan. Muihin henkilöihin ei saa oikein selkoa, koska heistä ei kerrota paljoa tai he eivät ole tekemisissä toistensa kanssa niin paljon tai juuri lainkaan.

Päähenkilö on mielestäni älykäs ja mielenkiintoinen ja pidin paljon hänen olemuksestaan. Kirjan henkilöt ovat keskenään erilaisia, erilaisuus ilmenee käyttäytymistapana, ajatustapana ja heidän olemuksinaan. Kirjan henkilöt muistuttavat todellisia ihmisiä, he käyttäytyvät- ja ajattelevat samallalailla kuin oikeat ihmiset. Henkilöiden kuvaamisessa keskitytään enemmän ulkonäköön, toimintaan ja ajatuksiin, kuin luonteeseen ja ihmissuhteisiin, mutta toki niistäkin vähän kerrottiin, se ei haitannut mielestäni kirjan menoa.

Osa kirjan henkilöistä muuttuu vähän, he alkavat vakavoitua, koska luultavasti ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Minusta se on myönteistä, koska he seuraavat kirjan juonta ja tapahtumia. Kirjan henkilöt eivät kaikki ole pelkästään hyviä tai pahoja, jotkut ajattelevat hyvää, mutta tekevät samalla jotain pahaa tai väärää. Jotkut taas ovat molempien puolella, eli saattavat tehdä- tai ajatella jotain pahaa tai ajatella- ja tehdä jotain hyvää.

Kirjan sankarilla on myös vähän huonoja puolia esimerkiksi hän puhuu jossain kohtaa ilkeästi, rumasti tai pahasti, ja tekee väärin tai valitsee väärin. Pidin eniten Aarosta ja Nikosta, koska he vaikuttivat kiinnostavilta ja olivat jännittävissä tilanteissa paljon.

Kirja alkaa murto tilanteesta, jossa kuvaillaan tarkasti ympäristöä. Tarina lähtee liikkeelle siitä, kun Aaro, Hänen serkkunsa Julius, Taina-täti ja Juliuksen isä Alan saapuvat lumiseen Lappiin. Aaron isä ja äiti lähettävät hänet nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta ja urheilemaan, samalla kun Julius, Taina ja Alan kummastelisivat Lapin ihmeitä. Julius ja Aaro vuokraavat moottorikelkan ja lähtevät ajelemaan kelkkateitä pitkin. He ovat ylittämässä tien, kunnes kelkka jonka perässä on ahkio tai jokin vastaava kaahaa heidän ohi. Sen kyydistä tippuu jotain, joka on muovisäkissä kiedottuna kuplamuoviin, se on oudon näköinen esine. Julius käskee Aaroa heittämään sen pois, mutta se herättää Aaron mielenkiinnon ja hän päättää ottaa sen mukaansa. Mies huomaa, että esine puuttuu ja huolestuu sen on pakko löytyä. Aaro tutkii esinettä ja hänestä se vaikuttaa yhä mielenkiintoisemmalta ja samaan aikaan maailmalla tapahtuvat oudot asiat alkavat kiinnostaa häntä yhä enemmän. Hän päättää kutsua kaverinsa Nikon apuun ja he yhdessä tutkivat tapausta enemmän. Julius näkee jonkun pistävän ilmoitus taululle ilmoituksen, jossa esineestä vihjeen kertovalle tai sen löytäjällä luvataan muhkea palkkio, Juliuksen mielenkiinto herää ja hän ehdottaa Aarolle, että he veisivät esineen ilmoituksen viejälle, mutta Aaro tyrmää ajatuksen. Aaro kaapataan ja Niko lähtee hänen peräänsä ymmärtäessään Aaron antaman vihjeen. Mukana on jo Supo, ulkoministeri ja poliisi. Lopulta juttu ratkeaa ja kaikki menee hyvin.

Kirja sijoittuu 2000 luvun alkuun. Tapahtuma-ajan voi päätellä laitteista ja teknologiasta. Tapahtumat sijoittuvat lumiseen Lappiin. Ympäristöä on kuvattu tarkasti, siinä kerrotaan paljon yksityiskohtia.
Mielestäni kirja edustaa rikoskirjallisuutta. Siinä on ehkä vähän skifiä, mutta edempänä ymmärtää paremmin tapahtumat, jolloin skifi jää pois. Kirjan tunnistaa omaan lajityyppiinsä kuuluvaksi, päähenkilö on rohkea ja älykäs, kirja loppui jännittävään tilanteeseen, juoni rakentui rikoksen selvittämisen ympärille, kirjassa käsiteltiin rikosta, sen tutkintaa, tutkijoita, rikollisia ja heidän motiivejaan. Asioita kuvaillaan ja kerrotaan kirjassa melko monipuolisesti, niistä sai mielestäni kattavan ja hyvän kuvan. Minusta kirjan tapahtumat ovat uskottavia, mutta niihin on osaan lisätty mielikuvitusta, koska kirjassa tapahtuvan on melko epätodennäköistä tapahtua tosielämässä. Kirjan kieli on hyvin tarkkaan kuvailevaa kirjakieltä.

Kirja käsittelee pohjimmiltaan rikoksen ratkaisemista. Kirja haluaa osoittaa maailmasta lukijoille, että rikos ei kannata ja rikolliset jäävät yleensä kiinni. Kirjassa oikeaa on rikoksen ratkaiseminen ja rikollisten selville saaminen. Kirjassa väärää on rikoksen tekeminen, sieppaaminen, huijaaminen ja uhkailu. Kirjan keskeisin ongelma on esineen viejien selvittäminen ja syyllisten kiinni saaminen.

Lukukokemus on hyvä. Kirja on mielenkiintoinen ja jännittävä. Kirja herättää jonkin verran ajatuksia, kuten miltä avaruusolennot näyttävät, mitä ovat ne punaiset oranssit ja vihreät täplät kartalla ja mikä laite se koppakuoriaisen muotoinen vehje on? Kirjasta jäi parhaiten mieleeni loppu seikkailu, koska siinä tapahtui paljon ja se oli jännittävä. Pidin lähes kaikesta kirjassa, joitain pieniä yksityiskohtia oli joista en niin tykännyt, mutta niitä en edes muista kunnolla.

Suosittelen kirjaa lähes kaikille nuorille ja miksei vanhemmillekin, koska kirja on jännittävä ja sisältää seikkailuja, se on hyvä lukukokemus.

Janne 8A

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Rick Yancey: 5. aalto (The 5th Wave) 2013

1. Aalto: Sähköt poikki. Autot eivät starttaa ja viestien lähettely on mahdotonta.
2. Aalto: Meret nousevat. Tsunamit ja maanjäristykset tuhoavat kaikki rannikko kaupungit. "Hei hei, Newyork. Hyvästi, Kalifornia. Tokyo, Lontoo, Rooma, Riio. Oli kiva tutustua."
3. Aalto: Verirutto. 97% ihmisväestöstä menehtynyt. Lähes täydellinen tappava virus, joka levisi lintujen avulla.
4. Aalto: Toiset tunkeutuvat ja piiloutuvat jäljellä olevaan ihmiskuntaan. Kehenkään ei voi luottaa. He näyttävät ja puhuvat kuin ihmiset, mutta ovat hyvin kaukana ihmisyydestä.

Kirja kertoo nuoren Cassie tytön selviytymisestä ihmisten ja ulkoavaruudesta tulleiden olijoiden välisen kamppailun keskellä ja hänen matkastaan pelastamaan pikkuveljensä.
Toiset ovat hyökänneet maahan. Kukaan ei tiedä mistä ne tulivat tai mitä ne haluavat. Ihmiskunta on lähes tuhottu ja jäljelle jääneet ovat harvassa yrittäen etsiä suojaa ja turvaa Toisten tiedusteluroboteilta tai toisilta selviytyjiltä. Kirja sijoittuu vahvasti Pohjois-Amerikkaan. Kirjan henkilöt usein kertovat metsästä ja sen luonnosta kun he kuvailevat ympäristöään.
Kirja kertoo pääosassa kolmen henkilön näkökulmasta kirjan tapahtumat.

Cassie, kirjan päähenkilö, ennen hänen suurimmat huolensa olivat lukio ihastus Ben Parish ja kesälomansuunnitelmat, mutta nyt hän on menettänyt äitinsä 4. aallossa, menettänyt isänsä sotilaille ja nyt myös antanut heidän viedä pikkuveljensä Samin. Hän aikoo pitää lupauksensa pikkuveljelleen ja hakea hänet pois. Cassie on vahva ja urhea taistelija, kuka ei anna kenenkään tulla hänen ja hänen perheensä väliin. Cassien fiksu ja päättäväinen persoona sai minut pitämään hänestä eniten, vaikka joskus päättäväisyys saattaa muuttua jääräpäisyydeksi. Cassie tapaa matkallaan komean tuntemattoman miehen nimeltä Eathan, joka osittain vastoin Cassien käskyä lähtee tämän mukaan auttamaan Cassietä löytämään pikkuveljensä. Cassien ja Eathanin välit lämpiävät, mutta siinä maailmassa kehenkään luottaminen ei ole viisain päätös.

Sam (Nugetti), tietämättömänä pikku poikana lähetetty ankara kuriseen armeijakoulutukseen tappamaan Toisia ja nimetty Nugetiksi hänen pienen kokonsa takia. Yksi jäsenistä hänen ryhmässään, Ben, alkaa suojelemaan häntä ja se helpottaa Samin koti-ikävää hieman. Hän on yhtä vahva kuin siskonsa, mutta hänen toivonsa siskonsa jälleennäkemisestä alkaa myös hiipua väsyttävän joka päiväisen harjoittelun alla.

Ben, myös menettänyt perheensä ja melkein kuollut 4. aallon Punaiseen kuolemaan, on sotilaskoulutuksessa saanut nimen Zombi selvittyään verirutosta täpärästi, myös hänen ulkonäkönsä ja hieman masentunut luonne muistuttavat jo kuollutta ihmistä. Silti hän on hyvin viisas ja välittävä. Samalla kun hänen kuollut pikkusiskonsa kummittelee häntä sekä unissa että oikeassa elämässä yrittää hän parhaansa olla hyvä johtaja ryhmälleen, etenkin Nugetille. Hiljalleen Beniä alkaa kuitenkin mietityttämään armeijan tarkoitus ja sen johtajat.

Kirja on tieteiskirjallisuutta ja kertoo alieneista, niiden tulosta maahan ja sen seurauksista. Kirja kertoo dystopian tapaisesta maailmasta, jossa ihmiskunta on melkeinpä kokonaan tuhoutunut ja nyt ihmiset elävät maailmanlopun keskellä. Kirja sekoittaa fiktiota hyvin todellisuuden kanssa ja näin luo tarinan nykypäiväiseen maailmaan. Kirja on kerrottu pää-ja sivuhenkilöiden näkökulmasta ja
heidän tunteiden ja heille tapahtuvien asioiden kautta. Kirjassa on myös mukana huumoria ja romantiikkaa.

Kirjasta jäi mieleen kuinka se kertoi perheen tärkeydestä ja se oli myös iso osa kirjaa. Pidin kirjassa sen tarinan kerrontatavasta ja siitä että kirja sai lukijan miettimään ja kiinnostumaan tarpeeksi jatkamaan kirjan lukemista. Kirja oli minulle pitkä ja se oli yksiä sen huonoista puolista, mutta silti kiinnostava ja hyvä. Sen juonenkäänteet olivat tarinaan sopivia ja hyvin kirjoitettuja. Kirja saattoi silti välillä venyttää tiettyjä asioita tai kohtia liian pitkiksi, mistä en pitänyt.

Kirja on hyvä sci-fistä kiinnostuneille nuorille, jotka nauttivat jännityksestä, mutta jaksavat silti lukea pitkiäkin kirjoja, ja siitä että kirjaa lukiessa pääsee itse pohtimaan ja miettimään tarinan lopputulosta ja sen kulkua.




Silja 8B

Siri Kolu: Pelko ihmisessä (2013)

Kirjassa 16-vuotias Pilvi sairastuu p-influenssaan ja hänet lähetetään kahdensadan muun sairastuneen kanssa luolaan. Ja heillä tuskin on tulevaisuutta. Kirjassa esiintyy myös Pilvin veli Petri aika suuressa osassa, sillä hän yrittää löytää influenssaan parannuskeinoa ja tahtoo saada siskonsa kotiin.
Kirja alkaa siitä, kun Pilvi on matkalla luolaan muiden sairastuneiden kanssa. Kukaan heistä ei tiedä minne he ovat matkalla ja milloin he ovat perillä. Juoni etenee niin, että tarinaa kerrotaan aina välillä Pilvin veljen, Petrin näkökulmasta. Petri yrittää pelastaa Pilvin ja tahtoo tämän takaisin kotiin.
Kirja perustuu nykyaikaan ja sen voi päätellä kaikista nykyajan laitteista ja muista pienistä yksityiskohdista. Tärkeä tapahtuma paikka on juuri tämä luola jonne sairastuneet lähetetään. Myös yksi tärkeä tapahtuma paikka on Pilvin entinen kotipaikkakunta. Kaupungista ei oikein kerrottu mitään kauhean tarkasti, mutta luolasta kerrottiin senkin edestä.

Päähenkilö kirjassa on Pilvi, 16-vuotias tyttö joka sairastuu ja haluaa vapaaehtoisesti jäädä keskukseen muiden sairastuneiden kanssa. Eikä hän suostu tapaamaan perhettään eikä vastaanottamaan heidän viestejään. Hän on hiljainen ja jotenkin ujo eikä oikein sopeudu muiden sairastuneiden joukkoon. Kirjan toinen päähenkilö on Petri, joka on pilvin veli. Hän yrittää kaikin mahdollisin keinoin saada selville minne Pilvi on lähetetty laitoksen jälkeen, ja sen jälkeen pelastaa hänet. Petri on vanhempi kuin Pilvi ja hän käyttää kaiken vapaa aikansa Pilvin lähdön jälkeen siihen, että yrittää etsiä netistä kaikkea tarpeellista liittyen siihen miten saisi siskonsa taas kotiin. Kirjassa ei oikein ollut muita päähenkilöitä, mutta sivuhenkilöitä oli paljon.

Kirjan lajityyppi on tieteiskirjallisuus eli scifi. Sen huomaa siitä, kun kirjassa käsitellään esimerkiksi influenssaa, jota ei oikeasti ole olemassakaan. Muuten kirja on aika realistinen. Asioita kerrottiin aika tarkasti ja ne ymmärsi hyvin. Kirjan tapahtumat olivat uskottavia vaikka kaikki ei ollutkaan todenmukaista. Esimerkiksi juuri tämä influenssa ei ollut todenmukainen, mutta se oli saatu kirjoitettua hyvin ja uskottavasti. Kieli kirjassa oli vähän sekalaista. Välillä kun tarina eteni esimerkiksi Pilvin näkökulmasta se oli puhekieltä, mutta jossain toisessa kohdassa se saattoi olla kirjakieltä.

Kirja oli mukava lukukokemus. Sitä oli mielenkiintoinen lukea ja se oli hyvin kirjoitettu. Välillä kuitenkin se oli vähän sekava, koska kertoja vaihtui joka kappaleessa ja en päässyt siihen oikein mukaan. Parhaiten minulla jäi mieleen kirjan loppuratkaisu, koska siinä kerrottiin miten pilville kävi. Pidin kirjassa siitä kuinka hyvin siinä kuvailtiin asioita.

Suosittelen kirjaa kaikille ja kaiken ikäisille. Sillä se oli aika helppolukuista tekstiä ja vaikka aina ei päässyt ihan mukaan niin juonta oli silti helppo seurata. Kirjan lajityyppi oli scifi, mutta jos ei tieteiskirjallisuudesta oikein tykkää tämän kirjan voi silti lukea. Sillä scifi ei näy kamalan paljon kirjassa.

Venla 8A

John Green - Tähtiin kirjoitettu virhe (2014)

Oletko kenties etsinyt romanttista kirjaa, jossa on paljon juonenkäänteitä ja romanttisia kohtia? Jos vastaat kysymykseen kyllä, suosittelen John Greenin kirjoittamaa kirjaa Tähtiin kirjoitettu virhe. Kirja on täynnä romanttisia kohtauksia, hellyyden osoituksia, palavaa rakkautta, juonen käänteitä ja tragediaa.

Kirja kertoo 16-vuotiasta Hazel-nimisestä tytöstä, joka sairastaa syöpää. Hänen äitinsä luulee hänen kärsivän masennuksesta, joka on yksi syövän sivuoireista, ja siksi lähettää Hazelin vertaistukiryhmään. Ryhmässä hän tutustuu salaperäiseen poikaan nimeltä Gus, joka sairasti myös syöpää.

Kirjan ajatukset ja mietteet miettivät kirjan päähenkilö Hazel. Tärkeänä sivuhenkilönä toimii Gus ja Isaac. Hazelin ja Gusin suhteet ovat hyvin lämpimät. Isaac on Gusin paras kaveri joka sairastaa vakavaa silmäsyöpää, ja hän menettää näkönsä. Pidin paljon kirjan henkilöistä, siitä kuinka he olivat hyvin realistisia ja kuinka kirjaa lukiessa pystyy ajattelemaan ja samaistumaan syöpäpotilaaksi vaikka itse ei ole koskaan sairastanutkaan kyseistä sairautta. Pidin eniten Hazelista, koska hänen luonteensa oli mielestäni ihana ja hänen sanavalikoimat sai nauramaan.

Kirja edustaa mielestäni kaikkein eniten rakkauskirjallisuutta. Kirjassa ei mielestäni esiinny muita kirjallisuuden lajityyppejä. Kirjan tunnistaa rakkauskirjallisuudeksi, koska siinä on hempeitä kohtauksia ja kirja kertoo kahden ihmisen välisestä rakkaussuhteesta. Kirjan tapahtumat olivat uskottavia ja sellaisia jota oikeasti voi tapahtua/tapahtuu ihmisille. Kirjakieli oli yleiskielen ja puhekielen sekoitusta ja sanavalinnat oli hauskoja.

Kirjan aika sijoittuu nykyhetkeen, koska kirjassa kerrottiin hyvin paljon nykyisestä lääketieteestä. Kirjan paikkaa ei kerrottu tarkasti, mutta Hazel asui suurehkossa kylässä, Yhdysvalloissa. Kirjan yleisempiä tapahtumapaikkoja oli Hazelin koti, Gusin koti ja vertaistukiryhmän paikka (Jeesuksen kirjaimellinen sydän). Ympäristöä kuvattiin vähän, mutta kuitenkin niin paljon, että sai mielikuvan millainen se on. Mielikuvitukselle siis jätettiin tilaa, josta pidin.

Nelli 8A

Rick Riordan, Salamavaras, (2005)

Mitä jos saisit tietää, että olet mahtavan Olympoksen jumalan jälkeläinen, puoliverinen? Jos saisit tietää, että nykymaailmassa kulkee hirviöitä ja antiikin Kreikan mytologiat olisivat totta? Percy Jacksonin elämä mullistui, kun hän sai tietää olevansa meren jumalan, Poseidonin, jälkeläinen. Hän lähtee suojelijansa, itsepäisen satyyri Groverin, kanssa hirviöitä turvaan puoliveristen leirille. Matka ei ole helppo kaikkien hirviöiden takia ja se on vasta alkua. Leirillä hän saa hetken koulutusta ennen kuin hänen pitää lähetä vaaralliselle matkalle. Jumalat meinaan epäilevät, että Percy olisi varastanut ylijumala Zeuksen mestarisalaman ja hänen pitää lähetä etsintäretkelle Groverin ja kauniin ja taitavan jumala Athenen jälkeläisen, Annabethin, kanssa. Retkellä he kohtaavat suuria haasteita, jotka koettelevat heitä ja heidän ystävyyttään.

Kirjan henkilöt ovat hyvin vahvoja persoonia ja voimakkaita, mutta inhimillisiä heistä tekevät pienet asiat esimerkiksi Annabeth pelkää hämähäkkejä vaikka onkin rohkea nuori soturi. Kirjan juonessa hahmojen persoonat ja tekemiset yllättävät hyvin paljon. Se jota luulin aluksi pahaksi olikin hyvä ja toisinpäin. Groverkin oli aluksi pelokas, mutta lopussa hän oli tarinan yksi rohkeimmista hahmoista.
Lempihahmoni oli ehdottomasti päähenkilö Percy. Pidin siitä, että hän luuli aluksi luuli olevansa häirikkö ja ongelmainen esimerkiksi luki- ja tarkkuushäiriönsä takia kuitenkin saatuaan tietää kuka hän oli selvisi, että ne olivat normaaleja puolijumalille ja auttoivat heitä. Pidin myös siitä, että vaikka Percy oli mahtavan jumalan jälkeläinen ja vaikka hän oli voimakas, hän ei tehnyt kaikkea oikein kuin luonnostaan vaan haparoi ja epäili asioita.

Tarinan miljöö oli kiinnostava. Kaikki tapahtumat sijoittuivat New Yorkiin ja yllättäen Olympokselle pääsi Empire State Building :silta ja Manalaan Hollywoodista. Oli hauskaa, että jumalalliset sisäänkäynnit olivat ihmisten keskellä ja kuitenkin heillä ei ollut asiasta mitään ideaa. Tällaiset asiat liittivät hienosti kirjan fantasiamaailman ja normaalin maailman.

Kuten jo mainitsin, kirja oli täynnä yllätyksiä. Välillä se oli myös ongelmana, koska kirjassa ei ollut pysyä perässä sillä siinä tapahtui niin paljon kerralla outoja asioita nopeaan tahtiin ja niitä ei aina selitetty täysin. Salamavaras on sellainen kirja, jota lukiessa pitää olla hyvin keskittynyt ja aivot saavat kyllä tekemistä oudoista sanoistakin. Suurimmalta osin kuitenkin kirjaa oli miellyttävä lukea ja juoni oli hyvä, eikä ennalta arvattava. Kirja oli vähän tylsähkö alusta, mutta parani loppua kohti tapahtumien lisääntyessä ja jännitteen kerääntyessä. Kirjaa suosittelen sellaisille joilla on intoa lukea ja on kiinnostunut fantasiasta ja Kreikan mytologiasta.

Rebekka 8A

Leena Lehtolainen: Kuolemanspiraali (1997)

Kirjan alussa päähenkilö Maria Kallio on ystäviensä kanssa katsomassa Lumikki näytelmää teatterissa. Kirja saa synkän käänteen kun Suomen kultamitalisti, joka on myös Lumikin esittäjä löydetään tapettuna hänen omia luistimiaan käyttäen.

Kirja kertoo Maria Kallio nimisestä poliisista, joka tutkii nuoren taitoluistelija Noora Niemisen väkivaltaista murhaa. Kirjan nimi johtuu murhatun tytön ja hänen taitoluistelu parinsa yhteisestä tempusta. Maria Kallion olisi tarkoitus jäädä Murhatutkimusten jälkeen äitiyslomalle. Kirjan sivuhenkilöt ovat hyvin mukana kirjan kulussa ja heillä kaikilla on omanlaisensa persoona, joka lisää kirjaan todentuntua. Kaikilla kirjan henkilöillä on oma suhteensa päähenkilöön, joka myös vaikuttaa kirjan kulkuun. Osa sivuhenkilöistä on humoristisia ja osa totisia. Kirjan henkilöistä tulee mieleen oikeat ihmiset, jotka käyttäytyvät aivan tavallisesti. Mielestäni kirjassa kuvataan hyvin henkilöiden ajatusmaailmaa ja suhtautumista muiden tekoihin ja ajatuksiin, sekä kirjan aikana henkilöistä selviää erilaisia asioita. Osasta henkilöistä on vaikeaa tietää ovatko he oikeasti hyviä vai pahoja tai mitä he tahtovat tai eivät tahdo tapahtuvan. Kirjan henkilöistä pidin eniten Marian työparista Pekka Koivusta, koska hän oli mukavan oloinen henkilö. Kirja kertoo realistisesti myös poliisien arjesta ja työn ulkopuolisesta elämästä.

Tarina rakentuu poliisin työn ohella myös epäiltyjen ja heidän tekojensa motiiveihin ja niiden vaikutuksiin muihin ihmisiin. Kirjan edetessä ehtii tapahtua paljon erilaisia asioita, kuten uusi kuollut vaikeuttamaan tutkintaa lisää. Tarinan edetessä monet asiat
muuttuvat ja tärkeitä asioita selviää, joten loppuratkaisu on aina vain vaikeampi keksiä lukijalle. Epäiltyjen määrä vähenee koko ajan poliisien tutkiessa erilaisia tapauksia.

Kirja sijoittuu 1997 luvun Espooseen. Välillä vuoden pystyy päättelemään tai selvittää henkilöiden käymien keskustelujen perusteella, jotka kertovat esimerkiksi sen ajan urheilijoista, tapahtumista ja kulkuneuvoista, kuten autoista. Lähes aina ympäristöä kuvaillaan niin tarkasti, että lukija voi mielessään hahmottaa miltä erilaiset henkilöt, rakennukset tai asiat voivat näyttää.

Kirja edustaa perinteistä suomalaista dekkaria. Minä en havainnut, että kirjaan olisi sekoittunut muiden lajityyppien piirteitä. Kirjan tunnistaa dekkariksi lähes heti, kun murhattu Noora Nieminen löydetään. Kirjan asioita ja tapahtumia kuvaillaan kattavasti ja monipuolisesti riippumatta asiasta. Kirjan tapahtumat pystyy helposti kuvittelemaan todeksi ja oikeiden poliisien työksi, sekä elämän tapahtumiksi. Monet kirjan keskusteluista ovat kirjakieltä Esimerkiksi päähenkilön ja hänen työkavereidensa keskustelut ovat kirjakielellä, mutta siviilien tai epäiltyjen puheeseen sekoittuu myös puhekieltä ja erilaisia murteita heidän vanhoista kotikaupungeistaan, joka lisää kirjan uskottavuutta ja monipuolisuutta, jolloin kirja tuntuu aivan todelta.

Pohjimmiltaan kirja käsittelee poliisien, uhrien ja heidän läheistensä elämää, tapahtumia ja työpäiviä. Kirja osoittaa lukijoille myös sen kuinka maailmassa toimitaan, mikä on oikein ja mikä on väärin. Kirjassa opetetaan myös kuinka erilaisissa tilanteissa kuuluu toimia, jos jotain on tapahtunut. Kirjassa painotetaan sitä, mikä maailmassa jo on hyvin ja mitä pitäisi vielä parantaa tai muuttaa. Tämän kaltaisista asioista kerrotaan esimerkiksi kirjan henkilöiden keskusteluista.

Mielestäni kirja oli oikein mukavaa luettavaa ja se sai minut myös ajattelemaan muita ihmisiä ja sitä mitä poliisin arki oikeasti on. Kirja herätti minussa monia eri ajatuksia, kuten muiden ongelmat. Kirjasta parhaiten jäi mieleeni murhan tutkimukset ja se kuinka murhan kaltaisten rikosten tutkinnassa toimitaan. Kirjaa lukiessani pidin monipuolisuudesta ja selkeästä kerronnasta. Kirjassa oli niin vähän asioita joista en pitänyt ja ne olivat niin pieniä, että niistä on turha kertoa. Suosittelen kirjaa sellaisille ihmisille, jotka tykkäävät dekkareista, kuolemanspiraali on hieman erilainen kuin muut dekkarit, mutta se on realistinen ja sen lukemista tekee mieli jatkaa joka hetki.


Veeti-Veikka 8B

Ilkka Remes: Hermes (2007)

Kirja kertoo 14-vuotiaasta Aaro Korvesta ja hänen kaveristaan Nikosta. Niko ja Aaro ovat Saksassa etsimässä Mersua jonka voisivat myydä Suomessa voitolla, mutta matkalla tulee ongelmia ja joutuvat mukaan vakoiluoperaatioon. Hermes on prototyyppi pienikokoisesta lentokoneesta jonka Sablin yrittää varastaa.

Pojat ostavat hopean E-mallin Mersun yksityiseltä myyjältä. Mersun suomeen saatuaan pojat huomaavat auton olleen varastettu kun he yrittävät rekistöröidä sen. Mersu pistetään väärällä nimellä myyntiin. Auton ostaa Karl mäyrä-nieminen joka onkin peitenimellä oleva venäläinen Andrei Sabalin. Sabalin on yrittämässä varastaa huippusalaisen eurooppalaisen sotakalustoon kuuluvan prototyypin nimeltä Hermes. Sablin kuitenkin huomaa auton olleen varastettu polttaa sen ja ostaa uuden. Vakuutusyhtiön työntekijät löytävät auton ja syyttävät Aaroa vakuutus petoksesta koska hän on auton laillinen omistaja. Aaron pitäisi nyt saada jotenkin todistettua että hän oli auton myynyt jo. Nikon serkku Anatoli suostuu auttamaan heitä. He saavat Sabalinin käymään kauppakeskustelun uudestaan mutta Anatoli unohtaa pistää nauhurin päälle.

Riku 8B

Lemony Snicket: Surkeiden sattumusten sarja 6. kirja: Haamuhissi

Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten sarja 6. kirja Haamuhissi Kirja kertoo kolmesta nuoresta Klaus Violet ja Sunny Baudelairesta, jotka ovat jääneet orvoiksi, kun heidän vanhemmat kuolivat tulipalossa. Baudelairet muuttivat asumaan Jerome ja Èsme Kurjimolle. Kreivi Olaf, joka oli naamioutunut Günteriksi ja oli napannut Guagmiren kolmoset ja yritti tehdä heille jotain kamalaa. Baudelairet yrittivät pelastaa Guagmiret.


Kirjasarjan nimi Surkeiden Sattumusten Sarja on tullut siitä, kun Baudelairien jäätyä orvoiksi heillä alkoi päättymätön surkeiden sattumusten sarja. Kirjan Nimi Haamuhissi on taas tullut siitä, kun Baudelairet laskivat alas tyhjää hissikuilua.


Yksi kirjan päähenkilöistä omistaa hyvät keksiäntaidot, toinen omistaa hyvät tutkijantaidot ja nuorimmainen Sunny ei osannut vielä edes kunnolla puhua. Èsme Kurjimo ja Güntherin olivat pahoja ja muita sivuhenkilöitä ei Guagmiren kolmosten katoaminen kiinnostanut. Kirjan henkilöt ovat hyvin erilaisia. Jokaisella on omanlainen persoona. Kirjan Henkilöt ovat todellisia ihmisiä, jotka ovat persoonaltaan hieman outoja. Henkilöiden kuvaamisessa keskitytään Luonteeseen, ulkonäköön ja toimintaan, myös päähenkilöiden ajatuksiin.


Baudelairet muuttavat asumaan Kurjimoille, koska heidän vanhemmat olivat kuolleet tulipalossa ja Günther on napannut heidän ystävät Guagmiren kolmoset ja aikoo tehdä heille jotain pahaa. Baudelairet yrittivät selvittää mitä ja estää se. Pian heille alkoi selvitä että Günther on Kreivi Olaf joka on yrittänyt saada käsiinsä Baudelairien suuren omaisuuden jonka he saisivat itselleen aikanaan. Heille selvisi myös, että Günther ja Èsme Kurjimo aikoivat pitää muotihuutokaupan, jossa Guagmiren kolmoset luultavasti myytäisiin, koska ovathan orvot muotia.


Kirja sijoittuu nykyaikaan, koska siellä oli paljon nykyaikaisia tavaroita ja rakennukset vaikuttavat nykyaikaisilta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 66 kerroksiseen pilvenpiirtäjään ja sen lähiympäristöön hämärälle kadulle, jonka nimi on Pimeä Puistotie.


Kirjassa on paljon Fantasialle tyypillisiä piirteitä, mutta myös kauhukirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä. Kirjan henkilöt ja tapahtumapaikka ja henkilöt ovat todenmukaisia, mutta tapahtumat jonkin verran yliluonnollisia. Kirjan kieli on kirjakieltä, jossa sanavalinnoilla on saatu paljon jännitystä aikaan.


Baudelairet toimivat oikein yrittäessään auttaa Guagmiren kolmosia, mutta heillä ei ollut oikeastaan minkäänlaisia apuvälineitä mitä olisivat tarvinneet. Myös Herra Poe yritti löytää Guagmiret ja etsi
heitä kaikkialta, hän jopa käytti helikopteria apuna. Muut kirjassa toimivat väärin, koska Jerome ei uskonut Baudelaireja missään kohtaa ja Günther sekä Èsme yrittivät viedä Guagmiret pois.


Kirjaa oli erittäin mukava lukea. Parhaiten kirjasta jäi mieleen, kun Baudelairet lakeutuivat tyhjää hissikuilua pitkin alas, joka oli kirjan jännittävin kohta. En pitänyt kirjassa Sunnysta ja hänen puheestaan, koska kaikki mitä hän sanoi piti selventää.


Suosittelen kirjaa heille, jotka tykkäävät jännityksestä ja Fantasiakirjallisuudesta ja jotka eivät kaipaa onnellista loppua. Ja Herra Poen oikea nimi ei ole Herra Poe.

Juho 8B

Charlie Higson, Hopeaevä (Silverfin) 2005

Hopeaevä on Charlie Higsonin kirjoittama rikoskirjallisuuteen perustuva kirja, jossa keskitytään James Bond nimisen pojan elämään ja toimintaan.

Kaikki ovat erilaisia persoonaltaan. Henkilöt muistuttavat mielestäni oikeita ihmisiä. Kirjassa keskitytään enemmänkin henkilöiden toimintaan ja ajatuksiin kuin ulkonäköön tai luonteeseen. Minä pidin eniten Jamesista, koska hän oli kiinnostavin henkilö koko kirjassa

Kirja alkaa kun poika on järvessä kalastamassa ja yhtäkkiä ankeriaat tupsahtavat kuin tyhjästä ja alkavat häiritä poikaa ja vetävät pojan veteen.

Kirja sijoittuu mielestäni menneisyyteen, sitä ei kovin helposti huomaa. Kirjan paikoista kerrotaan aina tarkasti ja kunnolla jotta lukija saa kuvitelman miltä paikka näyttää.

Kirja edustaa rikoskirjallisuuden lajityyppiä ja siinä ei huomaa muiden lajityyppien piirteitä. Rikoskirjallisuuden huomaa kun siinä tapahtuu rikos ja tässä kirjassa tapahtuu rikoksia. Mielestäni kirjan tapahtumat ovat mielikuvituksellisia. Kirjassa puhutaan yleiskieltä.

Kirja käsittelee James Bondin seikkailua ja hän yrittää selvittää rikoksen. Luulen, että kirja haluaa näyttää kaikille, että unelmat toteutuvat jos tekee työtä sen eteen niin kuin James teki.

Kirja oli hyvä, ei mikään paras kirja jota olen lukenut, mutta hyvä kuitenkin. Parhaiten kirjasta jäi mieleen se alku, koska se oli outo ja jännittävä.

Suosittelen kirjaa kaikille jotka pitävät James Bond elokuvista tai kirjoista, koska silloin saa tietää mitä James Bondin nuoruudessa tapahtui.

Leevi 8B

Rick Riordan, Percy Jackson - labyrinttitaistelu, 2008

Yhdeksäs luokkalainen Percy on joutunut jälleen vaihtamaan koulua. Hän saapuu kesäkuun ensimmäisellä viikolla tutustumaan uuteen kouluunsa, mutta eikös ongelmia alakkin ilmetä jo kun ensimmäiset oppilaat tulevat juttelemaan hänelle. Tuntia myöhemmin Percy pakeneekin jo palavasta musiikinluokasta, sillä cheerleadereiksi tekeytyneet hirviöt ovat hyökänneet hänen kimppuunsa. Percy tapaa ystävänsä Annabethin ja he lähtevät puoliveristen leiriin, jossa heille annetaan tehtäväksi etsiä muinaisesta labyrintistä Adrianen lankaa, joka on ainoa keino suunnistaa taijanomaisessa labyrintissä. Heidän on löydettävä lanka ennen Titaanien valtiaan, Kronoksen, kätyreitä. Ettei Kronos pääse siirtelemään armeijoitaan labyrintin kautta alkavassa sodassa titaaneja vastaan. Matkallaan Percy ja Annabeth ystävineen kohtaavat kiperiä tilanteita, vanhoja tuttuja sekä hurjia taisteluita. Mutta miten heidän lopulta käy? Sen saat selville lukemalla kirjan Percy Jackson – labyrinttitaistelu.

Kirjan päähenkilö Percy Jackson on merenjumala poseidonin poika. Percy ja hänen ystävänsä Annabeth, Grover ja Tyson ovat hyvin läheisiä keskenään. Annabeth on Percy tavoin puolijumala, mutta hänen äitinsä on viisauden jumalatar, Athene, minkä takia Annabeth on kovin älykäs ja päättelykykyinen. Percyn velipuoli Tyson on kyklooppi. Hän on innokas auttamaan, mutta hieman kömpelö. Tyson on myös hyvin herkkä ja rakastaa eläimiä, mutta suurin osa eläimistä pelkää häntä pelottavan ja suuren ulkokuorensa takia. Tyson pitää myös erittäin paljon Percyn parhaasta ystävästä Groverista, joka on puoliksi vuohi ja puoliksi ihminen eli satyyri. Hänet oli alun perin palkattu Percyn suojeliaksi, mutta lopulta kaksikosta tuli lähes erottamattomat ystävät.

Kirjan kertojana toimiva Percy kertoo ystävistään hyvin tarkasti, hän huomaa jos jokin on pielessä tai jos he valehtelevat. Toki Percy kuvailee ystäviensä ulkonäköä, mutta enemmän hän keskittyy kuvaamaan eleitä ja luonteenpiirteitä. Kirjaa lukiessani huomasin pitävän eniten Percyn hahmosta, luulen tämän johtuvan siitä että pääsin ikään kuin tutustumaan häneen ja hänen ajatus maailmaansa minäkertojan avulla.

Vaikka kirja on osittain hiukan jännittävä on se silti hyvin tyypillistä fantasiakirjallisuutta. Hyvä ja paha taistelevat vastakkain, sankari ja hänen ystävänsä lähtevät vaaralliselle matkalle taikalabyrinttiin, jossa melkein mitä tahansa voi tulla vastan. Lisäksi kirjassa tavataan mm. satyyreita, kyklooppeja, haltioita ja muita yliluonnollisia otuksia. Kuvailu kirjassa tapahtuu hiljattain. Esimerkiksi kohdassa jossa Percy tapaa miehen jolla on kolme vartaloa ja yksi pää. Hän kuvailee ensimmäisenä päätä ja kasvoja, mutta yllättäen miehellä paljastuukin olevan kolme vartaloa. Ihan niin kuin hän ei olisi huomannut sitä aluksi. Kun Percy kertoo tapahtumista hän käyttää kirjakieltä, jonka seassa on puhekielisiä vertauksia ja kuvailua. Ilman tätä elementtiä kirjan mielikuvitukselliset tapahtumat voisivat kuulostaa liian virallisilta tai muuten vain tylsiltä.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat selkeästi nykyaikaan. Percy asuu suurkaupunki New Yorkissa, josta ajomatkan päässä olevalla puoliveristen leirillä hän tapaa ystäviään ja on turvassa hirviöiltä ja muilta vaaroilta. Labyrinttiin taas pääsee monesta paikkaa ja se on ymmärtääkseni loputon, yhdessä vaiheessa ystävykset huomaavat olevansa Los Angesissa,
vaikka ovat kävelleet vasta muutamia päiviä. Kuvailu on juonen kannalta tärkeissä kohdissa tarkkaa ja muissa kohdissa vähemmän tarkkaa. Percyn unia kuvaillaan myös hyvin tarkasti.

Kun mietin kirjan teemaa, huomasin että sitä on vaikea hahmottaa. Kirjassa hyvin tekivät ne jotka eivät halunneet tuhota maailmaa ja tappaa muita. Ja huonosti ne jotka halusivat. Mutta mikä oli kirjan opetus? Kirjan teema? Pitkän pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että kirjan kirjoittaja Rick Riordan on halunnut kertoa meille ystävien tärkeydestä, ja siitä että kaikki ovat yhtä arvokkaita. Luulen myös kirjailijan haluavan sanoa että yhdessä onnistumme helpommin, sekä voimme voittaa pelkomme oikeiden henkilöiden seurassa.

Lukukokemuksesta Labyrinttitaistelu oli ennalta-arvaamaton ja se onnistui säilyttämään mielenkiintoni läpi tarinan. Lukiessani kirjaa aloin jopa itse miettiä olisiko mahdollista, että on olemassa tämän kaltainen rinnakkaistodellisuus tai muu vastaava. Pidin erityisesti kirjan nopeista kohdista ja juonenkäänteistä, sillä silloin minun täytyi kuin elää kirjassa eikä se antanut minulle mahdollisuutta keskittyä mihinkään muuhun kuin itseensä.

Suosittelen kirjaa kaikille fantasian ystäville, niille jotka ovat lukeneet jonkun muun kirjasarjan kirjoista, niille jotka ovat kiinnostuneet antiikin kreikasta ja no oikeastaan kaikille muillekkin. Lukeminen on mukavaa ajan vietettä ja hyvä helpotus matkakuumeeseen, joten miksi et voisi kokeilla?

Iina 8B

Sophie Kinsella Kadonnut: Audrey (2015)

Audrey on ahdistuneisuushäiriö, ja hän ei pysty kohtaamaan kuin perheensä ja terapeuttinsa. Audrey on piilossa mustien aurinkolasiensa takana ja hän on kaiket päivät vain kotona ja välillä hoitaa pikkuveljeään Felixiä. Audrey alkaa kuvata hullun perheensä arkea. Äkkipikainen äiti yrittää saada Audreyn isoveljen Frankin pois tietokoneen äärestä ja samalla auttaa Audreytä parantumaan. Vanhemmat eivät tajua, että Audrey alkaisi parantumaan näin nopeasti. Frank pakottaa Audreyn tapaamaan kaverinsa Linusin, jonka kanssa Audrey alkaa taas uskaltamaan tehdä uusia asioita ja Audrey saa mahdollisuuden parempaan.

Kirja kertoo Audrey sairaudesta, joka kirjassa tulee suuresti esille. Kirja on samalla todella ihana rakkaustarina, joka tulee kirjassa hennosti esille. Kirjan nimi sopii minun mielestäni hyvin kirjaan, koska ajattelen, että Audrey on kadonnut tämän hetkellisestä nuoruudestaan, koska hänen pitäisi elää normaalin nuoren elämää nauraa ja olla ystävien kanssa. Voiko asia muuttua?

Kirjassa on minä kertoja, joka on päähenkilö Audrey. Audrey kertoo tarkasti hänelle tärkeät asiat ja kuvailee paljon perhettään. Kirja on rakkaustarina, joka kuuluu fantasiakirjallisuuteen. Tuntuu, että kirjasta on saatu kiinnostavampi, kun sinne on lisätty mielikuvitusta. Kirja sijoittuu tähän hetkeen.

Mielestäni kirja oli ihana ja ahmittava lukea. Mieleeni jäi, että kaikesta voi selvitä, jos on joku mistä pitää kiinni tässä tilanteessa se oli ihminen. Loppu jäi avoimeksi, mutta ehkä parempi niin. Pidin eniten kirjan päähenkilöstä Audreystä, koska hän oli kirjan kertoja ja kirja kertoi eniten hänen ajatuksistaan ja tuntemuksistaan.

Suosittelen kirjaa sellaiselle ihmiselle, joka haluaa että kirjassa on vähän romantiikkaa ja fantasiaa. Kirja oli myös koskettava ja suloinen tarina, jossa on hieman huumoria. Suosittelen kaikkia lukemaan tämän kirjan, jos on hiemankin kiinnostusta. Kirja on meinaan ahmittava luettava.

Emmi 8B

Cassandra Clare: Luukaupunki varjojen kaupungit (2009)

Kirja kertoo 15-vuotiaasta tytöstä, joka huomaa näkevänsä joitakin asioita, joita muut eivät näe. Kirjan nimi johtuu siitä, että kirjan maailmassa on olemassa varjomaailma, jonka näkevät vain ne, joilla on näkemisen kyky.

Kirjan päähenkilö on 15-vuotias Clary Fray, joka on alussa aivan tavallinen teini tyttö. Sivuhenkilöitä ovat Claryn paras ystävä Simon Lewis, Claryn äiti Jocelyn ja Jocelynin hyvä ystävä Lucian Graymark. Alec ja Isabelle Lightwood ovat sisaruksia ja heidän vanhempansa ovat adoptoineet Jace Waylandin. Valentine Morgenstern on Jocelynin entinen mies ja Magnus Bane on Brooklynin päävelho.

Clary ja hänen paras ystävänsä Simon menevät Pandemonium Clubille ja Clary huomaa näkevänsä ihmisiä ja tapahtumia, joita kukaan muu ei tunnu näkevän. Clary lähtee ottamaan asioista selvää ja tutustuu Jace Waylandiin. Myöhemmin Claryn äiti Jocelyn katoaa ja Jace, Alec ja Isabelle auttavat Clarya etsimään äitiään. Jocelynia etsiessä Clary oppii paljon uutta varjomaailmasta ja huomaa ettei tiennyt paljonkaan äidistään ja perheestään.

Kirjan lajityyppi on tieteiskirjallisuus, mutta se voisi olla myös fantasiakirjallisuus, koska siinä on esim. Ihmissusia, vampyyreja ja demoneja. Kirjassa kuvaillaan paikkoja ja ihmisiä paljon ja ne on sen vuoksi helppo kuvitella mielessään. Suurinosa kirjan tapahtumista on mielikuvituksellisia, mutta osa on uskottavia.

Kirja oli mielestäni todella hyvä ja sitä jaksoi lukea, koska koko ajan oli jotain, mitä ei paljastettu heti. Joissain kohdissa kirja saattoi olla vähän ennalta-arvattava, mutta ei se silti lukemista haitannut. Suosittelen kirjaa niille, jotka pitävät fantasiasta.

Eveliina 8B

Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous

Kirja kertoo kahdesta pojasta jotka yrittävät selviytyä sodan tuhoamassa maailmassa ja tehdä vallankumouksen. Kirjassa on kaksi päähenkilöä Dharan ja Vayu. Dharan on vastuuntuntoinen ja Vayu on pelokas. Sivuhenkilöitä on liikaa joten en luettele niitä. Päähenkilöiden suhteet sivuhenkilöihin ja toisiinsa olivat läheiset. Kirjan henkilöt olivat kaikki erilaisia jotkut oli pelottomia toiset viisaita ja loput hieman pelokkaita osa hulluja. Kirjan henkilöt muistuttavat todellisia ihmisiä niillä on monia tunteita ja ne auttaa toisiaan. Tosin päähenkilöitä on kyky mennä toiseen ulottuvuuteen joka ei ole tuhoutunut. Henkilöiden kuvauksessa keskitytään ajatuksiin. Kirjan henkilöt ovat osa hyviä ja osa siltä väliltä. Toisen päähenkilön huono puoli on se että sillä on vieroitus oireet huumeista. Itse pidin eniten Vayusta.

Kirja alkaa siitä kun Vayu juoksee pakoon jengiä jotka aikoo pahoinpidellä hänet. Paetessaan jengiä Vayu juoksee säteilyn vaikutus aluelle ja löytää patsaan joka kutsuu häntä. Sen jälkeen Vayun Äiti kuolee ja hän liittyy nokkosiin ja tapaa Dharanin.

Kirja sijoittuu lähitulevaisuuteen. Kirjassa kuvataan ympäristöä aika tarkasti.

Kirja tyyppi on spekulatiivinen fiktio ja tyyli on skifi > dystopia. Kirjassa on myös fantasiaa. Kirjan tunnistaa dystopiaksi koska kirjassa puhutaan siitä kuinka kaupungit on pommitettu ja mikään ei enää kasva ja puut ovat kuolleet ja vesistöt saastuneet. Kirjassa asiat kuvaillaan osittain positiivisesti ja negatiivisesti riippuen henkilöstä. Kirjan tapahtumat ovat uskottavia. Kirjan kieli on puhekieltä.

Kirja käsittelee ihmis ryhmän/tiimin aikomusta syöstä sen hetkinen maan hallitsija pois vallasta ja tehdä maailmasta parempi paikka. Kirja haluaa osoittaa sen maailmasta että se on tuhoutunut miltei kokonaan. Kirjassa oikeaa toimintaa oli auttaa toisia oman henkensä uhalla väärää oli taas toisten pettäminen. Kirjan keskeisin ongelma on se että sen hetken hallitus on sisältä mätä.

Kirja oli ihan kiva lukukokemus. Kirja herättää ajatuksia siitä että jos eläisi itsekin tuhoutuneessa maailmassa. Kirjasta minulle jäi mieleen patsaat josta pääsi toiseen maailmaan. Kirjassa pidin siitä kun siinä kuvailtiin tarkasti ympäristöä koska itse voi kuvitella minkälainen paikka se olisi. Kirjassa taas en pitänyt siitä että se loppui ikään kuin kesken koska olisi ihan kiva tietää mitä sen vallankumouksen jälkeen tapahtuisi.

Suosittelen kirjaa niille jotka tykkää lukea dystopia kirjoja jossa on kylkiäisenä hieman fantasiaa.

Everton 8B

Suzanne Collins - Nälkäpeli (2008)

Kirja kertoo Katniss Everdeen nimisestä henkilöstä, joka osallistui nälkäpeleihin vapaaehtoisena pelastaakseen siskonsa. Kirjan nimi tulee kirjasta kertovasta pelistä nimeltä nälkäpeli, jossa valitaan 24 12-18 vuotiasta nuorta, jokaiselta kahdestatoista vyöhykkeestä valitaan yksi tyttö ja yksi poika.
Kirjan päähenkilö on sisukas ja älykäs hän yleensä ajattelee ennen kuin toimii. Kirjan sivuhenkilöt ovat aika mielenkiintoisia esimerkiksi Haymitch Abernathy, joka vaikuttaa kirjan alussa hölmöltä ja typerältä juopolta, mutta on vaikuttava tekijä Katniss Everdeenin voitto mahdollisuuksiin. Jokaisella sivuhenkilöllä on erilainen ja mielenkiintoinen persoona. Kirjan henkilöt käyttäytyvät erilaisiin tilanteisiin samalla tavalla kuin todelliset ihmisetkin, esimerkiksi surua, vihaa, kateutta yms. Henkilöiden kuvaamisessa keskitytään niin ulkonäöstä luonteeseen ja toimintaan. Kirjan henkilöt muuttuvat kirjan aikana, tai ainakin ensivaikutelma henkilöstä esimerkiksi aikaisemmin puhuttu Haymitch. Pidin eniten Katniss Everdeenistä, koska oli mielenkiintoista seurata miten hän selviytyisi vaikeista tilanteista.

Kirjan juoni alkaa hitaasti kertoen ennen Nälkäpelien alkamista Katniss Everdeenistä, joka ilmoittautui vapaaehtoisesti pelastaakseen siskonsa joutumasta Nälkäpeliin. Tarinassa seurataan miten päähenkilö suhtautuu erilaisiin tilanteisiin ja kuinka hän selviytyy raa'asta Nälkäpelistä.

Kirja sijoittuu tulevaisuuteen Pohjois-Amerikkaan, jonka luonnonkatastrofit, myrskyt, tulipalot, kuivuus ja tulvat nielivät suuren osan Pohjois-Amerikasta. Raunioista syntyi Panem.

Kirja sijoittuu tulevaisuuteen, jonka voi päätellä kirjan edistyneistä laitteista ja lääketieteestä. Kirjan voi myös sijoittaa dystopiaan, kun ihmiskunnalla ei mene hyvin ja ihmisiä köyhemmissä vyöhykkeissä kuolee nälkään ja janoon. Kirjan tapahtumat ovat uskottavia kun
yliluonnollisia asioita ei tapahdu. Kirjan kieli on puhekielen tapainen, kun kirja kerrotaan minäkertojassa päähenkilön ajatuksilla ja sanoilla.

Kirjan teema on synkkä, jossa kerrotaan kuolemasta ja tappamisesta. Kirja haluaa osoittaa maailmalle, että hyvä ja pahuutta on kaikkialla, ja että mikään ei ole ikuista. Kirjan väärää toimintaa on Nälkäpelin kannattaminen siitä raa'asta "viihteestä" pitäminen. Kirjassa oikeaan toimintaa on niiden vastustaminen. Kirjan keskeinen ongelma on Nälkäpelit, jossa valitaan 24 epäonnekasta 12-18 vuotiasta nuorta, jotka joutuvat taistelemaan toisiaan vastaan elämästä tai kuolemasta areenalla.

Kirjan lukukokemus oli hyvä. Kirjaa lukiessa alkoi jännittää ja mietityttää, että miten päähenkilö selviäisi tiukoista tilanteista. Kirjasta jäi parhaiten mieleen Nälkäpelin areenalla käydyt käänteet ja taistelut. Pidin kuinka kirja kertoi minäkertojassa, joten ei voinut tietää mitä seuraavaksi tapahtuisi, esimerkiksi tuleeko vaikka puun takaa muita tribuutteja koittaen tappaa päähenkilön. En pitänyt kirjan hitaasta alusta, koska siihen saattaa kyllästyä helposti. Suosittelen kirjaa nuorille, jotka pitävät jännityksestä ja seikkailusta, jossa ei esiinny yliluonnollisia voimia.

Konsta 8B

Stephenie Meyer: Twilight Houkutus (2005)

"Ensinnäkin: Edward oli vampyyri. Toiseksi: osa hänestä - enkä tiennyt kuinka voimakas se osa oli – janosi minun vertani. Ja kolmanneksi: Olin silmittömästi, peruuttamattomasti rakastunut häneen." Voit valita joko elämäsi rakkauden, kaikki siihen liittyvät jopa hengenvaaralliset vaarat tai elämän ilman häntä ilman vaaroja. 17- vuotias Isabella Swan Rakastuu Edward Cullen nimiseen vampyyriin ja joutuu tämän valinnan äärelle. Kirjan nimeksi on laitettu Houkutus, koska mielestäni se kuvaa kirjan tunnelmaa. Siinä kirjan päähenkilöt tuntevat houkutusta toisiinsa, vaikka he eivät saisi olla yhdessä.

Kirjassa on minä kertoja ja kertojana on kirjan päähenkilö Isabella. Toisena päähenkilönä on yliluonnollisen komea Edward, joka paljastuukin vampyyriksi. Tärkeimpiä sivuhenkilöitä ovat Isabellan isä Charlie, Isabellan kaverit Jacob Black, Jessica Stanley, Mike Newton ja Edwardin perheeseen kuuluvat muut vampyyrit Jasper, Rosalie, Emmett, Alice, Esme ja Carlisle. Kirjan henkilöistä pidin eniten Isabellasta, koska kirja kertoi hänestä ja hänen ajatuksistaan eniten, joten pystyin samaistumaan häneen.

Isabella muuttaa isänsä luokse pikkukaupunkiin Forksiin. Uudessa lukiossa hän tapaa salaperäisen, yliluonnollisen komean ja älykkään pojan Edwardin. Edward suhtautuu Isabellaan aluksi vastahakoisesti ja vältellen, mutta pikkuhiljaa he ystävystyvät ja salaisuus paljastuu: Edward on vampyyri. Edward ei kuitenkaan ole ihan tavallinen vampyyri. Hän ja hänen perheensä ovat päättäneet asua ihmisyhteisössä ja kieltäytyä ihmisverestä. Isabellaa ei haittaa, että Edward on vampyyri ja he rakastuvat. Edwardista tulee Isabellan suojelia, mutta pystyykö hän suojelemaan tyttöä, kun vaara onkin toinen vampyyri, joka ei kieltäydy ihmisverestä?

Kirja kietoutuu Isabellan ja Edwardin rakkauden ympärille joten luokittelisin sen romaaniksi. Sen lajityyppinä voisi olla myös fantasia, koska siinä on epätodellisia henkilöitä kuten vampyyrit. Kirjasta havaitsee myös hiukan kauhunpiirteitä, mutta en luokittelisi sitä kauhukirjaksi. Kirjassa on mielikuvituksellisia asioita, mutta ne on kerrottu todella uskottavasti.

Kirjaa oli mukava lukea, koska kirja on kirjoitettu puhekielellä, se sijoittuu nykyaikaan ja asioita kuvaillaan jännittävästi . Juonessa oli helppo pysyä mukana ja se eteni sopivaa vauhtia, ei liian nopeasti eikä liian hitaasti. Kirjaa lukiessa herää kiehtovia ajatuksia kuten: Mitä jos itselleni tapahtuisi samalla tavalla. Edwardin ja Isabellan väliset keskustelut jäivät parhaiten mieleeni ja
pidin niistä eniten. Ne olivat omalla tavallaan hauskoja ja niistä pystyi havaitsemaan heidän väliset tunteensa. Kuvailu olisi voinut olla hieman monipuolisempaa, koska se oli joissain kohdissa itseään toistavaa.

Suosittelen kirjaa nuorille ja nuorille aikuisille, jotka pitävät romaaneista, jännityksestä ja ovat kiinnostuneita vampyyreista, koska kirjassa on rakkautta ja jännitystä ja tietoa vampyyreista.

Adelina 8B

J.R.R Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin (1937)

Kirja kertoo Bilbo Reppulin,velho Gandalfin ja 13 kääpiön seikkailusta. Tarina kertoo Hobitista nimeltään Bilbo Reppuli. Bilbo on rauhallinen Hobitti, joka ei pidä seikkailuista, vaan tykkää olla kotonaan polttamassa piippuaan rauhassa. Eräänä päivänä Bilbo saa vieraakseen Velhon nimeltä Gandalf, 13 kääpiötä nimeltään Fili,Kili,Dori,Ori,Oin,Bifur,Bofur,Bombur,Dwalin,Balin,Gloin,Nori ja heidän johtajansa Thorin Tammikivi.

Thorin kertoo yksinäisestä, vanhasta vuoresta, jossa lohikäärme nimeltään Smaug oli ajanut Thorin isoisän,hänen kääpiönsä ja kansansa pois ja ryöstänyt heidän aarteensa ja hobitista nimeltään Bilbo Reppuli ja hänen seikkailuistaan. Hobitti sai alkunsa siitä kun Tolkien korjasi oppilaidensa tekstejä. Hän ei tiennyt miksi, hänen mieleensä juolahti lause "kolossa maan sisällä asui hobitti". Yhdistämällä hobitit hänen nuoruudessaan kehittämään Keski-Maahan Tolkien loi suuren suosion saavuttaneen romaanin.

Bilbo Reppuli oli rauhallinen hahmo, joka piti piipun poltosta ja tasaisista ruoka ajoista. Velho Gandalf on vanha mies joka pitää seikkailuista. 13kääpiötä ovat jääräpäisiä, rakastavat ruokaa, seikkailuja, sotaretkiä ja Gandalfin tarinoita. Thorin on suuri soturi ja kääpiöiden johtaja. Hän on äkkipikainen, mutta sisimmissään välittää kääpiöistään. Kirjoissa esiintyy myös örkkejä, haltijoita ja muita taruolentoja. Kirjan hahmot esittävät ihmisiä sekä taruolentoja. Kirjan henkilöt ovat kaikki hieman erilaisia. Haltijat pitävät siisteydestä,aarteista sekä rauhasta. Örkit taas pitävät sotimisesta, valloituksista ja raaoista teoista. Kääpiöt taas pitävät töistä, seikkailuista,tarinoista. Henkilöt eivät juuri muutu kirjan aikana, lukuunottamatta Bilboa joka rupesi pitämään seikkailuista. Kirjassa on sankareita ja pahoja. Sankarit eivät ole kuitenkaan arkipäiväisiä. Pidin eniten kirjan päähenkilöstä Bilbo Reppulista.

Kirjan aikakausi sijoittuu esi-keski ajalle. Ajan voi päätellä harniskoista,suurista linnoituksista, lohikäärmeestä ja sotureista. Tapahtumapaikka sijoittuu Keski-Maahan. Ympäristö on kuvattu erittäin tarkasti, ja lukija pystyy mielikuvituksessaan kuvittamaan tapahtumapaikat.

Kirja edustaa fantasia kirjatyyppiä. Hyvän ja pahan taisto sekä ystävyydestä ja ahneudesta. Kirjassa ei ole hirveästi havaittavissa sta, haarniskoista yms. Asiat kuvataan ja kerrotaan kirjassa erittäin tarkasti. Tapahtumat ovat muiden kirjallisuustyyppien piirteitä. Kirjan lajityypin tunnistaa lohikäärmeistä, linnoimielikuvituksellisia, mutta eivät liian lapsellisia eikä liian tosikkomaisia. Kirja sopii hyvin aikuisille sekä nuorille. Kirjassa puhutaan monilla eri kielillä. Kielet ovat itse keksittyjä. Kääpiöt puhuvat enimmäkseen muiden kieltä, mutta lauluissa ja runoissa he käyttävät oman kansansa kieltä. Haltijat puhuvat omaa kieltään, mutta osaavat puhua myös muiden kieltä. Örkit puhuvat omaa kieltänsä, mitä muiden on vaikea ymmärtää. Kirjan sanavalinnat ovat hauskoja ja sopeutuvat hyvin tarinaan. Kirjassa esiintyy myös murretta, mitä esimerkiksi hobitit puhuvat. Hobittien murre on erittäin hienovaraista ja kohteliasta. Kääpiöiden murre on erittäin suorapuheista ja kovaäänistä.

Kirja pohjimmiltaan käsittelee esi-keski ajalle suuntautunutta fantasia tarinaa, jossa hyvä taistelee pahaa vastaan. Kirja haluaa osoittaa maailman lukijoille että kirjan aikakaudella ei ole väliä, eikä sillä minä vuonna kirja on kirjoitettu. Kirjassa on se oikeaa toimintaa että hyvä aikoo vallata kansansa kodin takaisin. Väärää toimintaa on se että ahneus tulee tietyissä kohdissa eteen. Keskeisin ongelma kirjassa on se että kääpiöiden kodin on vallannut lohikäärme ja se ei ole luopumassa kääpiöiden kodista.

Oma arvioni kirjan lukukokemuksesta oli erittäin positiivinen. Kirja oli mielenkiintoinen ja sopivan pituinen. Parhaiten kirjassa mieleeni jäi Bilbo Reppuli ja hänen kommellukset. Pidin kirjan henkilöistä ja siitä miten he eläytyivät. Kirjassa en pitänyt siitä että jotkut asiat selitettiin liian tarkasti ja yksityiskohtia oli monia lauseita.

Suosittelen niille kirjaa jotka pitävät fantasiasta, huumorista ja isoista taisteluista.

Elias 8B

Veronica Roth, Outolintu (trilogian ensimmäinen osa), 2011

Mitä tekisit jos sinun pitäisi tehdä 16-vuotiaana tärkeä päätös, joka koskee sinun koko loppuelämääsi? Hylkäisitkö perheesi ja tuttusi ja seuraisit sydäntäsi tietämättä mitä tuleman pitää? Beatrice (Tris), kirjan päähenkilö joutuu tämän valinnan eteen valintaseremonian koettaessa, joten hänen täytyy miettiä tarkasti, että jättäisikö hän oman osastonsa eli vaatimattoman.
Kirjan päähenkilö Beatrice Prior on vaatimattomaan kuuluva, mutta hänestä ei tunnu siltä, että hän kuuluisi sinne. Hän pukeutuu harmaisiin ja pysyttelee poissa muiden tieltä. Kirjan lopussa Beatricen (Trisin) luonne muuttuu, hänestä tulee rohkea ja päättäväinen. Uudessa osastossaan hän vaihtaa nimensä Trisiksi. Sivuhenkilöt ovat päähenkilön perheeseen kuuluvia sekä hänen hyviä ystäviänsä(Christina, Will ja Al)

Kirja alkaa siitä, kun Beatrice ja hänen veljensä Caleb ovat menossa taipumustestiin, jossa he saisivat selville, että mihin osastoon he oikeasti kuuluvat. Beatricen taipumustestissä kaikki eivät olleet kuitenkaan mennyt niin kuin pitäisi. Siinä ei nimittäin saatu selville, että mihin osastoon hän kuuluisi sekä tulos oli epäselvä. Sellaisista joiden tulos taipumustestissä oli epäselvä kutsuttiin "Divergenteiksi" Divergenttinä olo oli vaarallista, mutta Beatrice ei tiennyt vielä miksi. Taipumustestin jälkeen luvassa oli valintaseremonia, jossa jokainen 16 vuotias saa valita uuden osastonsa, jossa on loppuelämänsä tai he voivat myös jäädä alkuperäiseen osastoonsa. Puolessa välissä kirjaa terävän osasto alkaa tekemään artikkeleita vaatimattomasta, johtavasta osastosta, joissa he väittävät vaatimattomia itsekkäiksi. Toivoen, että muut osastot uskoisivat ne ja syttyisi sota, jonka avulla he voisivat kaapata vallan.

-"Kuuntelitko sinä edes"? Minä kysyn. Poskiani ei enää kuumota, ja hengitykseni on tasaisempaa. "Sinun typerä entinen osastosi ei enää pelkästään solvaa vaatimatonta. Nyt he yrittävät kaataa hallituksen." (Kirjan sivulta 184. Tämä kohtaus on Willin ja Trisin keskustelusta. Peterin, Trisin vihollisen luettua vaatimattomista tehdyn artikkelin).

Kirja sijoittuu synkkään tulevaisuuteen, jossa yhteiskunta on jaettu viiteen osaan. Alue, jossa yhteiskuntalaiset asuvat on ympäröity valtavalla muurilla. Vain harvat tietävät, että mitä muurin toisella puolella on ja minkälaista elämä on siellä. Kirjassa esiintyy paljon erilaisia simulaatioita, mutta siinä on mukana myös nykyajan tekniikkaakin sekä nykyajan kulkuvälineitä esim. junia ja busseja. Kirjan tapahtumat voisivat hyvin tapahtua joskus tulevaisuudessa ja olla mahdollisia, koska kirjassa ei ollut yliluonnollisuutta. Sekä siinä kerrottiin henkilöistä ja tapahtumista todenmukaisesti sekä yksityiskohtaisesti. Kirjassa käytetään kirjakieltä.

Ovi loksahtaa kiinni, ja tulee pimeää. Käytävässä on kylmä, tunne miten happi kulkee keuhkoihini. Menen hieman lähemmäs Neljää niin että käsivarteni on vasten hänen käsivarttaan ja leukani on lähellä hänen olkaansa. "Mikä sinun oikea nimesi on?" Minä kysyn. "Katsotaan saatko senkin selville." Sitten simulaatio vie meidät mukanaan. ( Kirjan sivulta 240, kohtaus on siitä, kun Tris ja yksi hänen ohjaajistaan, Neljä tapasivat lasihuoneessa ja menivät simulaatioon yhdessä).

Kirja käsittelee, sitä minkälainen tulevaisuuden maailmasta mahdollisesti voisi tulla. Ihmiset on jaettu osastoihin luonteensa mukaan, jotta ei syntyisi sotaa.

Kirja oli hyvä lukukokemus ja jännittävä, koska siinä kuvaillaan hyvin tarkasti tapahtumia ja henkilöitä sekä toimintaa on paljon. Kirja eteni jännittävästi ja sitä teki mieli lukea koko ajan eteenpäin. Suosittelen kirjaa niille, jotka pitävät jännityksestä ja toiminnasta.

Rosita 8A

Neil Gaiman: Tähtisumua (1999)

Kirja kertoo Kylästä, joka on Englannin maaseudulla, sitä ympyröi Muuri, mikä estää menemisen toisella puolella olevaan haltioiden maahan. Kylässä asuu nuori mies Tristran Thorn, joka lupaa hakea rakastetulleen taivaalta tippuneen tähden saadakseen häneltä vastalahjaksi sydämensä salaisimman toiveen. Tristran ei osaa kuitenkaan aavistaa millaisiin seikkailuihin hän joutuu tähdenhakureissullaan. Tristran joutuu pinnistelemään kovasti selviytyäkseen, mutta lopulta matka antaa hänelle paljon enemmän kuin hän olisi voinut alun perin ajatellakaan. Kirjan tarina alkaa siis Muurin kylästä.

Kirja on lajityypiltään fantasia. Asioita kerrotaan ja kuvataan kirjassa melko tarkasti. Kirjan tapahtumat ovat mielestäni osittain uskottavia, muttaosittain mielikuvituksellisia ja siitä huomaa, että kirja on fantasiaa. Kirjan kieli on yleiskieli.

Tristran oli vähän sellainen naiivi tomppeli päähenkilö, mutta hän kasvoi tarinassa aika kivasti. Noitakuningatar ei ollutkaan sitten kauhean paha pahis.

Itse en oikein pitänyt kirjasta ja sen takia se ei kauhean hyvin mieleen jäänytkään. Luulin kirjaa paremmaksi, mutta ei se sitten ollutkaan kauhean hyvä. Suosittelen kirjaa niille jotka tykkäävät fantasiakirjoista, koska kirja oli fantasiakirja.

Janina 8B

Stephenie Meyer: HOUKUTUS (2005)

"Onko mitään rakkauden voimaa suurempaa?" Tämä kysymys on poimittu kirjan takakannesta siitä voi jo hieman päätellä millainen kirja on , mutta se ei todellakaan kerro kaikkea. Minun mielestäni kyseinen romaani on ennen kaikkea rakkauskirjallisuutta mutta siinä on kyllä myös fantasian- ja kauhukirjallisuuden piirteitä.

Kirja kertoo tytöstä joka muuttaa isänsä luokse pikkukaupunkiin nimeltä Fork siellä hän tapaa mysteerisen pojan joka on mahdottoman komea he rakastuvat poika on kuitenkin vampyyri ja hän janoaa tytön verta myös kaikki muutkin hänen perheestään janoavat tytön verta, mutta vaikka se on heille pienoinen ongelma se ei anna häiritä päähenkilöiden rakkautta. Kirjan nimi Houkutus tulee mielestäni siitä että tyttö on pojalle mahdoton houkutus ja varsinkin tytön sisällä oleva ihmisveri on oikea houkuttaja.

Juoni on yksinkertaisesti tämmöinen: tyttö muuttaa takaisin isänsä luokse ja tapaa pojan johon sitten rakastuu ja poika rakastuu tyttöön.

Päähenkilöinä ovat siis tämä tyttö, Bella ja poika, Edvard. Persoonana Edvard on hyvin suojelevainen ja tunnollinen ja samoin Bella, ulkonäöllisesti Edvard on hyvin komea ja kalpeaihoinen, Bella on myös kalpea vaikka onkin asunut aurinkoisessa maassa ennen isälleen muuttoa. Bellalla on tummat hiukset samoin Edvardilla. Sivuhenkilöitä ovat Bellan ja Edvardin perheet. Heidän suhteensa toisiinsa ovat aluksi vähän viileät mutta kyllä ne siitä lämpenevät. Minun mielestäni päähenkilöt ovat kiehtovia ja salamyhkäisiä persoonia. Kirjan pää- ja sivuhenkilöt ovat yllättävällä tavalla erilaisia eli sillä että Edvardin perhe ja hän itse ovat kylmäverisiä ja se on salaisuus mitä ei ihan kaikille kerrota.
Kirjan tapahtuma paikka on siis pikkukaupunki nimeltä Fork joka on pimeä ja sateinen. Kirja sijoittuu nykyisyyteen.

Lajityyppiä jota kirja edustaa on vaikea nimetä sillä siinä on monia ominaisuuksia monista eri lajityypeistä esimerkiksi rakkaudesta, kauhusta ja fantasiasta. Kirjassa tapahtumat kuvataan yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Kirja sisältää kohtauksia jotka ovat todenmukaisia ja myös kohtauksia jotka ovat epätodellisia, mutta vaikka kirjassa olisi ollut jokin hyvin mielikuvituksellinen asia se on onnistuttu kuvaamaan niin että ainakin minulle se tuntui uskottavalta ja todelliselta. Suurin osa kirjan tekstistä on puhe kieltä, se sisältää myös paljon ajattelua.

Minun mielestäni kirja käsittelee pohjimmiltaan Bellan ja Edvardin välistä vaarallista, kiehtovaa rakkautta. Mielestäni kirja haluaa välittää maailmalle että myös kielletty ja vaaroja uhmaava rakkaus voi olla mahdollista ja vaikka siitä voisi ongelmia seuratakin siitä seuraa varmasti myös paljon hyvää. Kirjan keskeisin ongelma on varmaankin se että Edvard on vampyyri ja Isabella on ihminen.
Kirjaa oli mukava lukea ja kun sen sitten aloitti ei sitä oikein pystynyt lopettamaan. En oikein osaa nimetä kirjasta yhtä asiaa joka olisi jäänyt parhaiten mieleeni, koska niitä on monia.
Suosittelen kirjaa niille jotka tykkäävät erilaisista kirjallisuuden lajeista, koska tässä kirjassa tiivistyy useita niistä.

Fanny 8B